Aikainen herätys ei ollutkaan niin kamala, kun ajattelin ja puoli kahdeksan jälkeen olinkin jo matkalla Wakisoon. Soitin Hassanille aamulla vielä varmuuden vuoksi ja hän tulikin suunnilleen ajoissa. Kavumbassa oli hiljaista ja minua pyydettiin odottamaan hetken aikaa porttien läheisyydessä, että joku tulisi noutamaan minut. Seuraava ihminen opasti minut eläintarhan porteille, jossa odottelin taas seuraavaa opastajaa. Pian Alphariksi esittäytynyt nuorimies tuli ottamaan minut vastaan ja menimme yhdessä eläintarhaan. Astuttuamme porteista sisään yllätyin miten pieni eläintarha oli ja aavistelin jo, ettei tekemistä tule olemaan kovinkaan paljoa. Alphar piti alkuun minulle saman kierroksen, kun kenelle tahansa vierailijalle ja esitteli eläimet. Suurin lukumäärä löytyi matelijoita mm. krokotiilejä, liskoja, käärmeitä sekä kilpikonnia ja lintuja, mutta myös apinoita, antilooppeja, kaneja sekä marsuja oli melko paljon. Kierroksen jälkeen menimme katsomaan strutseja, jotka olivat hieman kauempana muusta eläintarhasta. Tarhassa oli kaksi naarasta ja kaksi urosta, joista toinen oli teljetty pienempään aitaukseen, sillä muut eläintarhan työntekijät olivat niittämässä tarhan sisäpuolella ja tämä kyseinen uros on kuulemma melko äkäinen. Toinenkin uros kierteli aitauksen keskellä touhuavia ihmisiä, mutta ei kuitenkaan mennyt kovin lähelle. Eläintenhoitajien esimies oli myös työntouhussa ja tuli tervehtimään meitä. Eläinten häkit oli siivottu ja eläimet ruokittu jo ennen minun tuloani, joten minun oli tarkoitus mennä muiden avuksi. Joseph lähti etsimään minulle kumisaappaita, sillä pellolle ei voinut mennä ilman. Odottelimme Alpharin kanssa hyvän tovin katsellessa strutsien touhuja. Kun Joseph palasi saappaiden kanssa, menimme yhdessä tarhaan. Tarkoituksena oli kuokkia juurineen irti eräänlaiset varpukasvit, jotka tukehduttivat ruohikon alleen, ja kerätä varvut yhteen kasaan. Melko lämmintä hommaa, vaikka säästyinkin kuokkimiselta. Tilanne oli jotenkin koominen, kun touhusin pellolla seitsemän miehen kanssa äkäisen strutsin piirittäessä meitä, mutta olipahan kiva tehdä jotakin fyysistä!

Lopetimme ennen puoltapäivää ja huomenna olisi tarkoitus hoitaa urakka loppuun. Seuraavaksi oli vuorossa lounaan odottelu ja kyllähän aika meni hitaasti! Istuin hetken aikaa Alpharin kanssa toimistossa, kun se on ilmeisesti heidän normaali tapansa, mutta puheenaiheiden vähentyessä päätin mennä katselemaan eläimiä. Yksi eläintenhoitajista oli juuri pelastamassa ankan poikasia ankkalammesta, koska kuulemma uivat itsensä hengiltä. Avustin pieniä untuvikkoja pysymään tolpillaan, mutta yksi liikkui melko huonosti. Aikani kuluksi pyörittelin peukaloita ja tein tuttavuutta yhteen todella uteliaaseen apinaan.

Kello läheni kahta, kun menimme viimein lounaalle. Työntekijöille on aina lounaaksi tarjolla poshoa ja papuja, mikä on sinänsä mukavaa, sillä matooke ei kyllä maistuisi. Syötyämme lounaan kauniissa puutarhassa, Alphar näytti minulle Kavumban alueen kokonaisuudessaan ja siihen kuului isojen puutarhojen sekä eläintarhan lisäksi, hostelli, konferenssitilat, uima-allas, jalkapallokenttä sekä retkeilyalue. Palasimme eläintarhalle ja Alphar sanoi siivoavansa seuraavaksi Baboo apinoiden häkin. Seurasin tapahtumaa vierestä, jonka jälkeen apinat saivat päivän toisen ruoka-annoksensa. Seuraavaksi oli taas ajan tappamista, sillä näin maanantaisin ei juuri ole turisteja. Kiersin eläintarhan useampaan otteeseen ja yritin ottaa kuvia, vaikka kameran akku oli loppumassa. Halusin nähdä kuinka päivä toimii, joten yritin kuluttaa aikaani iltapuuhiin saakka. Kissaeläinten iltaruokinnan oli tarkoitus olla viideltä, mutta lihakuljetus oli myöhässä ja saapui vasta kuudelta. Alphar halusi, että menisin ruokkimaan kissat eläintenhoitajan kanssa ja olin hieman epäileväinen, sillä isot kissat eivät vaikuttaneet kovin ystävällisiltä. Menimme yhdessä tarhaan valmiiksi paloiteltujen lihojen kanssa ja autoin ruokkimassa.

Yksi kolmesta kissasta tuli ottamaan lihapalan kädestäni ja muut pysyivät loitommalla. Ruokittuamme isot kissat oli pienempien vuoro, mutta ne eivät olleet yhtä innokkaita. Seuraavaksi oli hanhien ja muiden vapaana juoksentelevien lintujen paimentaminen yöpaikkaansa. Yksi ankoista ei pystynyt kävelemään kunnolla, joten se eristettiin pienempään häkkiin odottamaan huomista tuomiota. Myös kanit ja marsut lukittiin yöksi sisälle sekä Baboo apinat. Yövartija lukitsi ovet meidän perässämme, kun lähdimme.

Jokaisella eläintenhoitajalla on omat vastuu eläimet ja ihmettelen todella, miksi eläintenhoitajia tarvitaan yhteensä kahdeksan, vaikka mielestäni töitä olisi ehkä kahdelle. Yritän muistuttaa itselleni, että afrikkalainen työtahti ja kulttuuri eroavat eurooppalaisesta lähes täysin. Minulla oli ehkä tylsin päivä kolmeen kuukauteen, vaikka sainkin tehdä juttuja, joita en ollut ennen tehnyt, mutta jatkuva odottelu on puuduttavaa. Näille ihmisille tämä oli kuitenkin tavallinen päivä ja he pitävät työstään. Itse mietin jaksanko viettää kokonaiset viisi päivää näin ja saattaa olla, että loppuviikolle kehitän jotain muuta ohjelmaa. Huomenna kuitenkin tulen taas aamusta ja tällä kertaa pääsen seuraamaan ja toivottavasti myös auttamaan ruokinnassa. Kyseltyäni Alpharilta päivän mittaan Ugandan villieläimistä ja eläintarhoista nousi muutamia asioita, mistä en voi olla samaa mieltä. Esimerkiksi villieläinten pyydystäminen eläintarhoihin "turvaan". Ja kyllä tiedän salametsästämisen olevan iso ongelma Afrikassa, mutta silti asioiden esittämistapa ei sovi minun näkökulmaani. Erikoista mielestäni myös on, että Ugandassa salametsästyksestä voi saada korkeintaan kolme vuotta vankeutta, mikä on käytännössä 1,5 vuotta, sillä 12h on yksi päivä eli vuorokaudessa tulee kaksi päivää. Logiikka? Myös UWA:n (Uganda Wildlife Authority) määräykset villieläinten tarhoille on mielestäni paljon pienemmät mitä muissa eläintarhoissa olen nähnyt. Alphar haluaa lähteä vierailemaan kanssani keskiviikkona Entebben eläintarhassa, joten on mielenkiintoista nähdä onko myös siellä eläimillä näin pienet tilat. Näillä mennään ja yritän pitää mölyt mahassani ja kysellä mahdollisimman paljon.