Profile
Blog
Photos
Videos
Jes! Ensimmäinen yö, kun nukuin kunnolla! Korvatulpat on todellakin tarpeelliset ja oli ihana herätä levänneenä. Lähdin Samin ja toimistolla työskentelevän saksalaisen vapaaehtoisen Helenin kanssa kohti Wakisoa, missä projektini on. Ensin otimme matatun, jonka jälkeen matka jatkui bodalla myös Clairen liittyessä porukkaan. Projekti on maaseudulla, joten teiden kunto heikkeni mitä pidemmälle menimme. Päästyämme perille olin erittäin yllättynyt näkemästäni. Juuri rakennettu iso rakennus ja iso piha olivat jotain aivan muuta, mitä olin odottanut näkeväni. (Vieressä on kuva orpokodista) Kyseinen orpokoti oli toiminut ensin Nansanassa, mutta uusien tilojen valmistuttua viime lokakuussa orpokoti oli muuttanut Wakisoon. Uudet tilat on rakennettu lahjoitusten avulla ja osa on vielä kesken, mutta päärakennus, jossa lapset asuvat, on valmis. Alkuun Ruth, toinen perustajista, kertoi toiminnasta ja joidenkin lasten taustoja toimistossa. Hän esitteli meille rakennuksen, jossa lapset asuvat, ja olin erittäin yllättänyt siisteistä ja isoista tiloista. Tytöt huolehtivat pienemmistä lapsista ja vanhemmat pojat rakensivat vielä keskeneräistä rakennusta, joka on tarkoitettu vieraille ja vapaaehtoisille. Ikähaitari on kahden viikon ikäisestä vauvasta 18 vuotiaisiin. Lapsia on reilut parikymmentä ja osa heistä oli koulussa vierailumme aikana. Palattuamme toimistolle kierroksen jälkeen toinen perustajista, Daniel liittyi seuraamme.
Alkuun mietin tarvitseeko tämä projekti vapaaehtoista, sillä kaikilla näytti olevan tehtävänsä ja homman pyörivän. Danielin kertoessa lisää toiminnasta ja haasteista uskon myös vapaaehtoiselle löytyvän työtä. Olen ensimmäinen vapaaehtoinen UPA:n kautta kyseiseen projektiin, mutta heillä on aikaisemmin ollut vapaaehtoisia ja yksi saksalaisista vapaaehtoisista oli etsinyt sponsoreita ja mahdollistanut uusien tilojen rakentamisen. Suomalaista vapaaehtoista heillä ei ole kuitenkaan ennen ollut, joten katsotaan minkälaisen kuvan he suomalaisista muodostavat tämän kolmen kuukauden jälkeen ;) Sain mukaani esitteen projektista, jonka nimi on siis Another hope.
Esitteessä oli pysähdyttäviä tilastoja ja tarinoita hylätyistä lapsista. Ruth ja Daniel ovat tehneet hienoa työtä tarkoituksenaan taata mahdollisimman monelle lapselle turvallinen koti ja koulutus. He myös tukevat vaikeuksissa olevia vanhempia koulumaksuissa, jotta lapset voisivat asua perheensä luona. Toivottavasti löydän paikkani projektissa ja voin olla avuksi. Ensivaikutelma oli erittäin positiivinen, joten innolla odotan huomista, ensimmäistä päivää projektissa. Kuluvan viikon aikana allekirjoitamme sopimuksen, johon kirjataan minun tehtäväni ja työskentely aikani. Kuljen projektiin bodalla, joka noutaa minut guesthouselta ja vie iltapäivällä takaisin. Daniel on järjestänyt luotettavan kuskin, joten on varmasti helpoin ja turvallisin vaihtoehto.
Olimme takasin guesthousella yhden aikoihin, joten rauhallinen päivä on ollut tämäkin. Tein yhdessä muutaman muun vapaaehtoisen kanssa ruokaa eikä tälle päivää ole ihmeempiä suunnitelmia. Huomista odotellessa!
- comments