Kello tuntui herättävän aivan liian aikaisin, mutta olipahan ihana nukkua omassa, kuivassa sängyssä! Sain ensimmäiset synttärionnittelut Suomesta, jonka jälkeen aamiainen meni onnitteluja vastaanottaessa. Hassan oli etuajassa ja kavutessani bodan kyytiin pahvilaatikko sylissä, pyysin häntä ajamaan varovasti. Olin hieman huolissani saisinko kakun ehjänä projektiin ja minusta tuntui, että juuri tänään Hassan ei ajanut niin tasaisesti kuin yleensä. Skeptisyydestäni huolimatta sain kakun ehjänä perille! Oli ihana nähdä kaikkia pitkän viikonlopun jälkeen ja vilskettä oli melkoisesti, kun viikonlopuksi koulusta talolle tulleet tytöt olivat myös paikalla. Vaihdettuani kuulumisia ja vastaanotettuani lisää synttärionnitteluja menin auttamaan Rebeccaa tiskien kanssa. Myös vieraat jenkeistä olivat paikalla ja lähdimme porukalla kaivolle hakemaan vettä, sillä säiliöt olivat jälleen tyhjät. Kaivolle oli kymmenen minuutin kävelymatka ja olin yllättynyt, kun kaivo osoittautui putkeksi, josta tuli jatkuvalla syötöllä vettä. Todella omituista, sillä vedestä on jatkuva pula, mutta sitten sitä valuu tunnista toiseen maahan… Jaloissa tuntui viikonlopun kiipeilyt ja ylämäki oli melko raskas vesikanistereiden kanssa. Tiskasin loput astiat, jonka jälkeen menin pahinta peläten katsomaan vessojen tilanteen. Paikkojen siistiksi saamiseen meni oma aikansa ja päätin ottaa vessa-asian uudelleen esille Danielin kanssa.

Susan oli serkkunsa tytön hautajaisissa ja soitti tulevansa iltapäivällä takaisin. Tytöt olivat pesseet pyykit aamulla ennen lähtöänsä takaisin kouluun, joten oli yksi homma vähemmän. Lounasaikaan hain käsienpesuveden ennen kuin jaoin annokset kaikille. Lounaaksi oli poshoa ja papuja, mutta olin erittäin yllättynyt saadessani eriannoksen kuin muut. Minun lautasellani oli keitettyjä perunoita ja ruskeata kastiketta. Oli kyllä todella hyvää! Miten niinkin yksinkertainen ruoka voi maistua niin hyvältä, kun sitä ei ole pitkään aikaan syönyt. Ja oli lähimpänä suomalaista ruokaa, mitä olen tässä reilun kuukauden aikana syönyt. Tajusin pian, että vieraat jenkeistä eivät syö samaa ruokaa kuin muut, joten myös minä sain poikkeuksellisesti eri ruokaa. Lounaan jälkeen oli kylpyaika, josta ei taas vilinää puuttunut! Kun kaikki oli viimein rasvattu ja puettu, oli aika juhlistaa minun syntymäpäivääni. Lapset olivat innoissaan kakusta eivätkä olisi millään jaksaneet odottaa. Synttärilaulun jälkeen leikkasin kakusta kaikille palat. Olin yllättänyt, kun kakku ei ollutkaan täytekakku vaan sisältä hedelmäkakku, jossa oli sokerikuorrute päällä. Isoin ja hienoin kakku kuitenkin mitä minulla on koskaan ollut! Ja oli muuten hyvää, vaikka hedelmäkakuista en juuri perusta. Söimme hieman yli puolet valtavasta kakusta ja pakkasin loput mukaani, jotta saisimme nauttia siitä myös guesthousella. Soitin Hassanin hakemaan ja matka pahvilaatikon kanssa meni jo paremmin kuin aamulla.

Muita ei ollut vielä paikalla päästessäni takaisin ja lähdin käymään supermarketissa kävellen. En ollut varannut riittävästi rahaa mukaan, joten ostokset jäivät hieman vajaiksi, mutta sainpahan jotain ruokaa kuitenkin. Kun palasin hikiseltä ostosreissulta, oli kylmä suihku täydellinen virkistys. Söimme kakkua porukalla ja päätimme mennä syömään illalla. Odotimme Sofian palaavan projektista, jonka jälkeen lähdimme erään hotellin ravintolaan syömään. Ruoka oli hyvää, vaikka saimmekin odotella sitä hyvän tovin. Syötyämme kello oli jo melko paljon, joten oli myöhäistä lähteä enää Kampalaan kansallisteatterille. Oli kuitenkin mukava viettää iltaa porukalla, joskin pienemmällä kuin tähän asti. Palasimme takasin Nansanaan ja nukkumaan meno vierähti taas myöhälle. Synttäripäivä vierähti siinä missä muutkin päivät, ja paras synttärilahja oli nähdä, miten iloisia lapset olivat pienistä juhlista.