Unenlahjat tekivät puolestani päätöksen, etten ainakaan markkinatutkimuksen kurssia espanjaksi suorittaisi. Selvä, tästä lähin keskiviikko on vapaapäivä! Heippa vaan Tapian koukeroille niiltä osin. Vapaapäivän kunniaksi aurinkokin paistoi, ja oli suorastaan kuuma. Parvekkeen muovituolia tuli kulutettua kiitettävissä määrin, sillä oikeastaan koko päivä kului sen seurana, kaupassakäyntiä lukuun ottamatta. Ajatuskin lensi, ja jäljellä olevien keskiviikkopäivien määrä kauhistutti. Niitä olisi enää niin vähän! Minne ne ovat menneet? Jos joku jostain syystä löytää koordinaatit kyseiseen paikkaan, olisin enemmän kuin otettu tästä informaatiosta.

Illaksi oli hieman mietitty visiittiä observatorioon, joka kuitenkin jäi odottamaan parempaa ajankohtaa, sillä ei ollut varmuutta kierrosten alkamisajankohdista. Sohvalle kanavasurffaamaan. Milloinkohan sitä uskaltautuisi ihan oikeasti tuonne aaltojen sekaan surffaamaan?! Asian pohdiskelun katkaisi graffitimiehen kursseista sen ei-luovutetun version tenttikirjan irvistely, joka oli niin rumaa katseltavaa, että kyseinen opus oli parempi haudata repun pohjalle odottamaan palautusta kirjastoon. Tiedä vaikka näkisi painajaisia moisen mulkoilun takia. Yrittänyttä ei laiteta, menisin tenttiin lukematta. Kyllä sitä aina vähän soveltaa osaa.. Kai?