Perjantain tunnit oli peruttu, joten olimme sopineet menevämme Davidin kanssa hyvissä ajoin toimistolle, jotta saisimme vihdoin ja viimein viisumiasiani kuntoon. Poikkeuksellisesti(!!!) nukuin kuitenkin pommiin ja jouduin ilmoittamaan saapuvani puoli tuntia sovittua myöhemmin. Toimistolla oli jälleen piiiitkä jono. Otimme vuoronumeron, joka kertoi meidän olevan seuraavia heti 30 muun jälkeen. Lähdimme pyörimään käsityömarkkinoille sekä jonkinlaisille viinimessuille. Palattuamme jonossa oli edelleen 20 meitä ennen. Odotimme varttia vaille yhteen asti, eli kaiken kaikkiaan noin puolitoista tuntia, ja vieläkin jonossa oli 10 meitä ennen. Luovutusvoitto toimistolle, tilanne nyt 3-0. Kiirehdin yhdeksi yliopiston casinolle, jossa oli järjestettynä ilmainen vaihtarilounas. Jotenkin en enää jaksanut yllättyä siitä, että koko vaihto-oppilasporukasta yli puolet olivat saksalaisia J Lounaan jälkeen jatkoimme kahville MallPlazaan, missä sain kuulla varoituksen sanoja nykyisestä kodistani. Halu muuttaa omilleen sai taas lisää tuulta purjeisiin. Pitänee alkuviikosta jatkaa kämpänhakuhommia.

Illalla selvisi Plato únicon mysteeri. Plato único oli Valerian luokan järjestämä illallistilaisuus, jossa oli livemusiikkia. Ensimmäisenä vuorossa oli parivaljakko kitaroineen, jonka jälkeen lavalle asteli kolme pojankloppia soittamaan Beatlesia latinotyyliin muunneltuna. Heh, huvittavaa. Ruokailun ajan saimme kuulla jazzia.. Jazz-kiintiössäni alkoikin jo olla vajetta, sillä olihan 10 päivän jazz-putkesta kulunut jo melkein kuukausi… ;) ( ei jazzia muutamaan kuukauteen, kiitos) Tilaisuus kesti iltamyöhään, joten illan opiskelijatapaaminen sekä kotipippalot jäivät nyt välistä. Muutenkaan käveleminen vesisateessa ei houkutellut. Pari kuppia kuumaa kahvia jotta veri kiertäisi taas (illallistilaisuuden ruokalassa kun ei siinäkään lämmityksestä oltu kuultu) ja vällyjen väliin. Toivottavasti ennustus koko viikonlopun kestävästä vesisateesta ei pitäisi paikkaansa.