Ensimmäinen yö uudessa kodissa tuli nukuttua oikein sikeästi ja makoisasti. Flunssa kuitenkin oli ja pysyi edelleen. Herättyäni ajattelin ottaa muutaman kivan kuvatuksen uudesta kämpästä, mutta kamera protestoi tätä vastaan. Säikähdyksellä siitä kuitenkin selvittiin, se olikin vain tilapäinen jumitus joka meni ohitse akun irrottamisella. Kämppikset vetivät vielä hirsiä, joten tyydyin nauttimaan aamukahvini parvekkeella auringonpaisteessa katsellen merelle. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta sitä se oli. Televisiomme tarjosi aamun viihdykkeeksi tasokkaita(?) Music TV:n reality-sarjoja, joita katsoessa on vaikea päättää itkisikö vai nauraisiko. Vuorossa olisi kävelyä keskustaan, jotta tulokkaat näkisivät hieman paikkoja. Plaza de Armaksella oli menossa tanssiesityksiä, joita pysähdyimme hetkeksi tuijottelemaan. Vähäinen aamupala alkoi tuntua vatsojemme pohjissa, joten jatkoimme matkaamme etsien kelpuutettavaa ravintolaa. Sisäänheittäjän ilmainen pisco sour -tarjous sai kannatusta, joten ruokailimme kyseisessä ravintolassa. Ilmeisesti saimme myös turistihinnat englanninkielisen ruokalistan kera…

Matkalla takaisin uuteen kotiin poikkesimme hakemaan siivousvälineistöä sekä jotain täytettä kaappiemme hyllyihin. Myös paikallisten puhelinliittymien hankkiminen Idalle ja Heikille onnistui hujauksessa. Miten se nyt onnistuikaan niin helposti?! Olin ilmeisesti itse käynyt ihan väärien ihmisten luona yrittämässä vastaavaa. Kotona työnjako ja pienimuotoinen puunausoperaatio, joka palkittiin maukkaalla ruualla. Juan liittyi seuraamme vääntäen salaatin ja kastikkeen. Televisiosta tuli Chile - Venezuela -jalkapallopeli, jota seurasimme enemmän ja vähemmän kiinnostuneina. Mielenkiinnon herätti enemmänkin Juanin juomatölkin outo sisältö; vähän kuin liivatelehteä.. Mitä lie mahtoi olla, ei sitä ainakaan juoda kannattanut. Peli päättyi tasatulokseen, joka kuuleman mukaan on huonoin mahdollinen; voitto -> juhlat, häviö -> juhlat, tasapeli -> kukaan ei tee mitään. Totesimme myös Arnold Schwarzenneggerin oppineen puhumaan espanjaa ja kokeneen äänenmuutoksen sitten viime näkemän. Heh, ehkä minäkin siihen sitten kykenisin!