Herätyyyyys, kello on neljä iltapäivällä.. Ögh, voiko olla kamalampi olo? Ei voi. Pää oli kuin nuijittu turvoksiin (tai ainakin tuntui siltä, tiedä sitten ketä minut on nukkuessani pahoinpidellyt) ja jomotti. Harhaluulot heti pois, tämä ei johtunut suinkaan siitä kuuluisasta viisasten juomasta, älkäämme syyllistäkö sitä.

Kylmyys ei ollut pysynyt poissa viidennenkään peiton avulla.Ilmestys talon käytävillä oli kuin ilmielävä the Addams Familyn Uncle Fester , tosin täydennettynä joka suuntaan sojottavilla hiuksilla. Anita se oli ainoa, joka oli tänäänkin voimissaan ;) Kuume oli selkeästi noussut. Buranaa sekä jotain Finrexinin kaltaista, väkisin hieman ruokaa ja takaisin peittojen alle keräämään lämpöä. Muutaman tunnin kuluttua olo oli jo paljon parempi, mutta päätin silti jättää vaihtarireissun Coquimboon tekemättä. Lepo ei olisi pahitteeksi. Tänä viikonloppuna lepopäiviä tulisi pyhitettyä siis yhden sijaan kaksi.. tupla tai kuitti.

Paljon lämmintä juomaa ja espanjan kirja seuranani vietin lauantai-iltaa. Aika kului harvinaisen nopeasti näinkin. Ehdin kylläkin opiskelultani välillä uhraamaan pohdintoja myös päätäni vaivanneelle kysymykselle, onko naapuri onnistunut jotenkin risteyttämään koiran ja merileijonan? Ääntelystä päätellen on. :D