Tadaa! Nukuin liikaa tänäänkin. Tai ei se liialta tuntunut, mutta päivän aikataulut olivat sitä mieltä. Sentään toisille tunneille saavuin ajoissa. Kauhukuvat jonain kaameana päivänä koittavasta tentistä vilisivät silmissä marssiessani kohti uutta koitosta; rahan nostoa automaatista. Että voi pienistä asioista saada jänniä! Ilmeisesti onnistuin tehtävässäni, sillä automaatti sylki muutaman hassun paperin eikä edes imaissut korttiani sisuksiinsa. Kämpänhakuoperaatio sai myös jatko-osan. Neljästä asunnosta laitettiin kyselyä, kenties vihdoin lykästäisi.

Illalla Davidin, Juanin ja jälleen parin uuden saksalaisen tuttavuuden kanssa valmistettiin completoja sekä nautittiin Juanin valmistamaa Roncopia (Ron- Coco- Piña) Davidin uudessa huoneessa, josta pääsi kivasti katolle nököttämään. Toinen saksalaisista muistutti todella läheisesti Richard Gereä, josta riitti huumoria koko illaksi. Pretty Woman soi päässä nukahtamiseen asti.