Kamalaa sotilasmarssia kohti kampusta. Matka rannalta on melkeinpä sama kuin Claudian luotakin, mutta ilman mäkeä (JES!). Polkupyörän hankinta olisi kova sana. Taivaltaessani aloin uudelleen miettimään suunnittelemaani lenkkeilyä rannalla, sillä aamulenkillä ollutta miestä kannatti 4 vieressä juoksevaa kulkukoiraa.. Ei kovin houkuttelevan näköistä. Toisaalta, olisipa ainakin lenkkiseuraa tiedossa tai ehkä jopa lisävastusta treeniin, mikäli joku niistä päättäisi roikkua housujeni puntissa hampaidensa varassa.

Tapia oli ilmeisesti jättänyt aamulla pari Light Colaa nauttimatta, sillä graffiteista sai jopa jotain selkoakin. Yllätysten aika ei ole vieläkään ohi. Ehkä hänen puolisonsa on raahannut hänet cola-vierotukseen. Espanjan kieliopin luennoilla oltiinkin sitten tällä kertaa pahemmin pihalla kuin aiemmilla Tapian tunneilla. Opettaja esitti espanjan vaikeimman lauseen kieliopin kannalta.. Susanne ilmeisesti ymmärsikin jotain, me Zachin kanssa huokailimme kilpaa raapien ohimoitamme. Toivottavasti jättäisi vastaavat lauseet pois tenttipaperista.

Olimme jälleen sopineet lounastavamme Juanin luona, jonka jälkeen alkoi armoton polkupyörien etsintä. Aika riensi ja meidän piti Idan kanssa lähteä tapaamaan aina niin hilpeää kv-koordinaattoriamme. Pojjaat jäivät vielä katsastamaan yhden pyöräliikkeen kun suuntasimme Idan kanssa ylämäkeen. Kv-koordinaattorin luona aikaa menikin, ja taas oli jo pimeä kun palasimme Juanin luo, tällä kertaa pasta-illalliselle kera muutaman rentouttavan. Ja muutamahan on kovin häilyvä käsite.. Yhtäkkiä kello lähestyi yhtä yöllä, eikä kävely houkutellut, joten päädyimme nelipyöräiseen vaihtoehtoon. Jäisi enemmän aikaa nukkuakin, sillä huomenna olisi tiedossa ohjelmantäyteinen päivä.