Petipunkkien paluu

Ystavat ovat minut taas loytaneet - kavereitahan on kiva olla. Viime yo meni Mangaloressa rakasta suhdettani petipunkkeihin vaalien ja tassapa kaikille miljoonille asiasta kiinostuneille lyhykainen selonteko. Etsiydyin Mangaloressa tasoiseeni luukkuun mutta kuten niin usein ennenkin joku oli ehtinyt asuttamaan paikkaa jo minua ennen. Ei hamminkia - asiahan ei paljastu autuaasti younista autuaita unia nakevalle kuin vasta iltasella jonkin tutun kutittelun myota. Kauaa en talla kertaa antanut itselleni aikaa pienissa pirulaisissa pyorimiseen, vaan tiikerivoideltuani itseni sopivan liukkaaksi hyokkasin yompymaan lattialle. Tyyny, jonka jo kokeneena petipunkkitarkastajana kykenin toteamaan saastumiselta vapaaksi, kainaloon ja katsastamaan lattian antia. Kovaa oli taas kyyti, mutta itseasiassa homma sujui loppujen lopuksi reippaasti. Ja olihan tuossa positiivisena muotona, etta tanaan on kivasti jo torkuttanut. Enemmilta osumilta sitten saastyinkin ja jatin ilkeana ihmisena petipunkit loppuyolta ruokkimatta. Voi minua tunteetonta elainten ystavaa!

Muuten ovat asiat reilassa - hommat kovin entisellaan. Mangalore oli kaupunkina pienehko, mutta sekava - mista kertonee yritykseni loytaa muuan entisen Sulttaanin muuri. Yksikaan haastattelemani bussikuski ei ollut mielestaan koskaan kuullutkaan moisesta - riksakuskeilta en uskaltanut edes kysya - olisivat kuitenkin johonkin vieneet kuten tapoihin kuuluu, muttei tietystikaan sinne mihin olisin halunnut. Puoleen paivaan mennessa totesin haasteen olleen talla kertaa ylittamaton ja hautasin sulttaanin ja kaverin muurin jamat. Muutoinkin Mangaloreen eksyville on luvassa ... eksymista Mangaloressa - paikka on pirullisen sekava. Teita risteilee luonnottomasti ihan Intiankin tasolla sinne tanne ilman mitaan ajatuksen haivaa. Karnataka itse vaikuttaa nakemistani Intian laaneista/provinsseista keskimaaraista paremminvoivalta - joskus jopa hyvinvoivalta. Toki kaupungeissa tormaa kerjalaisiin ja Anskua lainatakaseni niihin 'ihmismyttyihin' kadun laidoilla, mutta jotenkin ovat vahemmistossa itarannikolle ja esim. Andhra Pradeshiin verrattuna. Karnatakassa ei silti nay niin suuria eroja kaikkein rikkaimpien ja koyhimpien valilla, mika yleisesti on Intian(kin) kirous. Toisaalta olen jaavi sanomaan silla Bangalore on viela nakematta - siella sitten erot on luultavimmin raskaimmat. Samalla provinssi on jotensakin puunatumpi ja puhtaampi - voisipa valilla luulla olevansa jopa jossain muualla kuin Intiassa.

Taman paivan maratoni oli matka Mangaloresta palatsikaupunki Mysoreen. Koko paivahan siina hurahteli, joten Sir Arthur Conan Doylen tarinoille ja univelan lyhennykselle oli tilausta. Oikeastaan tuo kahdeksantuntinen meni aika vilkkaasti, mita nyt kyyti sinansa oli uskomatonta pomppulinnaa. Vaikka en ole taipuvainen matkapahoinvointiin ja seuraan huvittuneena oksentelevia kanssamatkustajia, myonnan talla kertaa kyydin olleen sitten sita tasoa, etta jopas oli pitkasylki eli suukakka lentaa. Hommat pysyi kuitenkin lopulta kivasti kasassa - tavarat sisalla ja matka perille jopa tunti luvattua aikaisemmin. Intia yllattaa.

-K

'Humans are amphibians - half spirit and half animal. As spirits they belong to the eternal world, but as animals they inhabit time.'

-C.S.Lewis