Kolme yötä Savannahissa jäljellä. Eilen oli viimenen ilta kaupungilla. Ensimmäinen kaveri lähti jo tänä aamuna, ja ensimmäiset lähtökyyneleet on jo vuodatettu. Viimeinen sunnuntaibrunssi ja edellisillan tapahtumien kertailu suoritettu. Alotin tänään pakkaamaan. Huomenna ja ylihuomenna vikat tentit. En vielä ihan kunnolla edes tajua että tämä aika on nyt ohi. Aivan uskomatonta. Ja viimeset pari viikkoo menny semmosta haipakkaa, ettei oo ehtiny edes blogia päivittämään. Ei oo isompia reissuja tehty, eikä muutenkaan mitään suurempia tapahtumia oo ollu. Nautittu vaan olostamme täällä ja hengailtu kavereitten kanssa mahollisimman paljon.

Oon käyny leffassa nyt kahesti vähälle aikaa, eka käytiin kattomassa Hunger Games ja sitten Avengers. Molemmat erittäinkin suositeltavia pätkiä, tykkäsin. Frisbeegolfiakin pääsin yks päivä pelaamaan, meillä ei tosin ollu pro-frisbeeitä, mutta ihanhan tuo hauskaa oli tavallisillakin läpysköillä. Viime perjantaina käytiin vene-retkellä. Muutama kaveri on Rotary-stipendeillä vaihdossa, ja niitten vaihto-ohjelmaan kuuluu että niillä on host-perheitä täällä. Kaverin hostit oli sitten sanonu että saa pyytää kaverit mukaan veneilemään, ja päästiin päiväks Blackbeard Islandille arskan ottoon. Grillailtiin ja löhöiltiin. Lauantaipäivän vietin sitten eräällä astetta rikkaampien ihmisten asuinalueella, oli rantatalot joella ja kaikki. Käytiin pikku paatilla järvellä soutelemassa ja ettimässä kilpikonnan kilpiä. Bilsanopeks valmistuva miekkonen olisi halunnut luokkaansa lapsille esitettäväksi, mutta ei löydetty yhtään. Niitä olis ollu siellä siis siks, kun alligaattorit syö kilppareita, mutta ei kilpiä tietenkään. Mutta se alligaattori, joka siellä oli asunu, oli metsästetty ja niinpä ei kilpiäkään sitten näkyny. Illalliseks saatiin ihanaa perinteistä etelän ruokaa, Low Country Boilia. Siinä oli katkarapuja, makkaraa, perunaa, maissia, sipulia, sitruunaa ja mausteita. Ihana oli saada kotitekoista paikallisen äidin tekemää ruokaa. Eilenkin pääsin joelle uimaan yhden kaverin kanssa, ja tuli kyllä tarpeeseen +34°C paahteessa. Jäädyn varmaan jääkalikaks kunhan Suomeen palaan. Torstaina käytiin myös kummituskierroksella Savannahin keskustassa. Savannah on valittu USAn vainotuimmaksi ja eniten kummittelevimmaksi kaupungiksi. Käveltiin iltamyöhällä ympäri kaupunkia, ja opas kertoi eri rakennusten edessä mitä kaikkea taloissa oli tapahtunut. Vaikka olenkin perinpohjainen skeptikko kaiken yliluonnollisen suhteen, oli tarinat vanhoista mielisairaaloista ja katakombeista puiston alla kiehtovia.

Mulla on ikävä Savannahia jo nyt. Lähden keskiviikkona kuitenkin viikoks San Franciscoon ennen kun lennän sitten Suomeen, ja oon innoissani siitä reissusta. Viikko itekseen, niin on varmaan jo ihan mielellään palaamassa kotiin ihmisten luokse. Palataan asiaan sitten reissukuulumisilla SFstä!