Saavuimme eilen Danielan kanssa Hobartiin Connyn kyydillä. Majapaikasta ei ollut tietoa, ja kännykän krediitti veteli viimeisiään. Sain kuitenkin soitettua Alexille, joka lupasi majoittaa meidät. Soitin myös Davelle, jonka luona Jaakon piti olla. Dave sanoi, että Jaakko oli lähtenyt juuri bussilla Hobartiin. Sillä ei ollut kuitenkaan puhelinta.

Istuskelimme Danielan kanssa erään autoliikkeen seinustalla keskellä kaupunkia jonkin aikaa. Pian Daniela tajusi unohtaneensa kitaransa Connyn luo ja päähämme pälkähti ajatus auton vuokraamisesta. Lähdimme miettimään ideaa puistoon, jossa olimme Tasmaniaan saapuessamme viettäneet Jaakon kanssa yhden päivän. Jaakko soitti jossain vaiheessa ja lupasi tulla luoksemme.

Pian Jaakko ilmestyi ruusun ja herkkujen kanssa puistoon, sillä oli meidän nelivuotispäivämme. Olosuhteiden takia päätimme kuitenkin juhlistaa neljää vuottamme vasta seuraavana päivänä. Istuimme puistossa kolmestaan aikamme, kunnes päätimme kävellä ylös Gleben rinteelle Alexia odottelemaan. Pelasimme korttia takapihan portailla, kunnes virolainen sohvasurffari Maris tuli aukaisemaan meille oven parin tunnin päästä. Maris majoittui myös Alexin luona. Perjantai meni aika pitkälti Alexin luona muiden kanssa seurustellessa.

Lauantaina kävimme Jaakon kanssa aamupäivällä Salamancan markkinoilla Hobartin sataman lähettyvillä rannassa. Siellä oli myynnissä vaikka mitä ja olisin kuluttanut varmaan pitkän pennin, jos olisimme olleet Suomessa. Tilan- ja rahanpuutteen vuoksi en kuitenkaan ostanut kuin mansikkahattaran, violetit villasukat ja pienen keittiöpyyhkeen matkamuistoksi. Markkinoilla oli myynnissä aivan ihania, värikkäitä vaatteita, kynttilöitä ja herkkuja laidasta laitaan.

Markkinoiden jälkeen söimme vähän lounasta, ennen kuin lähdimme saunomaan läheiseen uimahalliin. Saunassa ei saanut heittää löylyä, mutta meillä oli mukana kahden litran mehutonkka täynnä löylyvettä. Salaa sitten heittelimme sitä kiukaalle ihmisten ihmettelevien katseiden alla. Saunasession jälkeen olo oli todella rentoutunut.

Illalla kävimme syömässä kasvisravintolassa, jonka nimi oli Sirens. Ruoka oli todellista herkkua, ja ravintola oli ihanan tunnelmallisesti sisustettu. Suurin osa ihmisistä oli pynttäytynyt viimeisen päälle. Meillä ei ollut paljon vaatteita, mihin pynttäytyä. 55 litran rinkkaan ei nimittäin kovin paljon vaatteita mahdu.

Huomenna tarkoituksena olisi vuokrata auto yhdessä Danielan kanssa ja ajaa Bruny Islandille, mutta suunnitelma on vielä melko hatara. Emme ole varanneet autoa, hankkineet karttaa saati tehneet ylipäätään minkäänlaisia suunnitelmia. Bruny Island kuitenkin kiehtoo, joten toivottavasti pääsemme huomenna sinne.