Istun yksin pienessä mökissä Judburyssa, Huon-laaksossa. Olen keskellä kauneinta maaseutua hevosten, vuohien ja kanojen ympäröimänä. On jo pimeää, mutta taivaalla tuikkii miljoonia tähtiä. Täällä "keskellä ei mitään" tähtitaivas on kauniimpi kuin muualla.

Saavuimme tänne Jaakon kanssa jo viime viikon maanantaina tarkoituksenamme wooffata täällä viikko. Tilan nimi on Horse Haven. Täällä on yhdeksän hevosta, kaksi koiraa, kaksi vuohta, parvi vapaana vaeltavia kanoja poikineen, kukkoja, pupuja ja kaunista maaseutua ympärillä. Paikan omistaa saksalainen Conny, joka on asunut täällä jo 27 vuotta. Conny ottaa tänne yleensä vain yhden tyypin kerrallaan wooffaamaan, mutta teki tällä kertaa kompromissin. Jos ostaisimme omat ruuat ja tekisimme töitä vain kaksi tuntia päivässä majoitusta vastaan, olisimme tervetulleita.

Kun saavuimme tänne Kingstonista, missään ei näkynyt ketään. Kaikki ovet olivat kuitenkin auki. Pian Conny saapui mukanaan kolmas wooffaaja, saksalainen Daniela, joka asuisi talossa Connyn ja tämän miesystävän Colinin kanssa. Minä ja Jaakko saimme pihasta oman pienen mökin, jossa majoittua. Sovimme, että tekisimme töitä joka aamu kahdeksasta kymmeneen. Muu aika olisi vapaa-aikaa, mutta ratsastusretkille olisimme halutessamme tervetulleita ilmaiseksi. Ensimmäinen päivä meni tutustuessa paikkoihin. Töitä emme vielä silloin tehneet.

Olen ollut tosi tyytyväinen työjärjestelyihin, sillä kaksi tuntia työtä aamulla menee yhdessä hujauksessa. Loppu onkin vapaa-aikaa. Välillä olemme tehneet enemmänkin töitä ihan omasta tahdostamme. Olemme ruokkineet ja juottaneet hevosia ja muita eläimiä, siivonneet laitumilta rikkakasveja ja karhunvatukkapuskia pois, pussittaneet hevosenpaskaa ja keränneet laitumilta kiviä. Connylla on tilalla maatilamajoitusta mökeissä, joten olen myös siivonnut yhden mökeistä useampaan kertaan. Jaakko on tehnyt sillä välin puutarhahommia, mutta kylläpä minäkin siellä jotakin olen puuhastellut. Olemme myös polttaneet roskia ja haravoineet.

Saksalainen Daniela tekee enemmän töitä, sillä se saa myös ruuat wooffauksesta. Daniela on 20-vuotias mukava tyyppi, jonka kanssa olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä. Yhtenä päivänä Jaakko ja Daniela löysivät pihasta pienen pupun pulassa. Siitä lähtien Daniela on hoivannut pupua ja syöttänyt sitä. Ennen sitä Danielalla oli toinenkin pupu hoivassa, mutta se valitettavasti kuoli. Pidimme pupulle hautajaiset eräänä iltana auringonlaskun aikaan.

Ratsastamaan olen päässyt harva se päivä. Connyn hevoset ovat hyvin koulutettuja ja niillä on hyvä ratsastaa luonnolliseen tyyliin ilman kuolaimia. Maastot ovat huikaisevia laaksoineen ja kukkuloineen, joten ratsastuskokemukset ovat olleet ikimuistoisia. Useimmiten olen ratsastanut Connyn tai Danielan tai molempien kanssa, mutta myös Jaakon kanssa olemme käyneet pari kertaa kahdestaan maastossa. Lempihevoseni on erittäin menevä tapaus Bonnie, mutta valitettavasti sillä ei voi nyt hetkeen ratsastaa. Connyn ystävä ratsasti sillä ja laittoi satulan huonosti, joten hevonen sai hiertymän säkään. Toinen suosikkihevoseni on iso Cruiser, jolla olen useimmiten ratsastanut.

Olen ollut koko ajan tosi onnellinen täällä ihanassa hevospaikassa. On ollut mieluisaa tekemistä ja laadukasta vapaa-aikaa. On päässyt nauttimaan luonnosta ja maaseudun hiljaisuudesta, hevosista ja yksinkertaisesta elämästä. Olemme asuneet pienessä mökissä, jossa on vain patja lattialla, kaasuhella, ruokapöytä ja muutama hylly. Tilalle ei tule vettä, vaan Conny pumppaa veden isoihin säiliöihin alhaalla virtaavasta suuresta purosta. Mekin haemme kaiken veden ulkoa säiliöstä. Suihkussa saamme käydä Connyn talossa, samoin vessassa. Oma ulkovessa kuitenkin löytyy.

Meidän mökkimme kattorakenteissa asuu muuten opossumi. Se nukkuu päivät, mutta välillä katosta kuuluu rapinaa opossumin kääntäessä kylkeä. Iltaisin opossumi heräilee noin kahdeksan aikoihin tai jälkeen. Ulos kattorakenteista se kömpii yleensä kellon ollessa noin 20:36. Ensin se kiipeää ulos räystään tuntumaan istumaan hetkeksi. Siitä se jatkaa kulkuaan läheiseen puuhun, jossa se syö ilmeisesti käpyjä tovin jos toisenkin. Myöhemmin illalla se kiertää koko pihan ja kolistelee kippoja etsien ruokaa. Opossumit eivät ole kovin pidettyjä otuksia täällä Tasmaniassa, sillä ne yrittävät syödä puutarhojen antimia ja myös hevosten ruokia. Mielestäni opossumi on kuitenkin todella söpö otus ja olen antanut sille salaa omenanpaloja iltaisin. Nyt se syö jo kädestä, tosin hyvin varovasti. On hauska seurata sen liikkeitä ja kuunnella, kuinka se mussuttaa syödessään omenaa.

Vaikka olemme eläneet suhteellisen alkeellista elämää, olen nauttinut suuresti täällä olosta. Tämän viikon alussa tosin huomasin, että parisuhde joutuu matkalla kovalle koetukselle. Omaa aikaa ei juuri ole, vaan olemme olleet Jaakon kanssa viimeiset puoli vuotta lähes koko ajan yhdessä. Maanantaina tuli sitten tilanne, että sain tarpeekseni jatkuvasta yhdessäolosta. Tuntui, että koko ajan on pientä kränää meidän välillä ja tarvitsisin hieman omaa aikaa. Niinpä pyysin Jaakkoa lähtemään edeltä takaisin kaupunkiin ja ihan sovussa erottiin hetkeksi. Jaakko meni Kingstoniin Daven luokse, minä jäin hevosparatiisiin.

Tämän viikon olen ollut täällä yksikseni, mutta huomenna olisi tarkoitus lähteä Hobartiin Connyn kyydillä. Silloin on nimittäin mun ja Jaakon suhteen nelivuotispäivä. Tänään kävimme vielä viimeisellä ratsastuksella Danielan kanssa suuren kukkulan päällä, josta aukeaa lumoavat näkymät alas laaksoon. Pois tullessamme laukkasimme lujaa erään pellon poikki. Sekä me että hevoset nautimme lenkistä.

Daniela lähtee täältä huomenna pois mun mukana, koska sillä ei ole paikkaa minne mennä seuraavaksi. Kysäisin mua ja Jaakkoa aiemmin majoittaneelta Alexilta, josko pääsisimme hänen luokseen viikonlopuksi koko porukka. Alex ei vielä osannut sanoa, onko hänellä tilaa, mutta lähdemme huomenna joka tapauksessa Hobartiin Danielan kanssa. Eiköhän sieltä joku yöpaikka mahda löytyä - toivotaan parasta!