Viimeinen blogi Ayrista, ikinä! Tai no ainakin viimeinen mun kirjoittaman blogi Ayrista. Noh, asia on kuitenkin niin että melonit saa tästä eteenpäin vaikka mädäntyä pelloille, me emme välitä. Viimeinen laatikko on pakattu, siihen on laitettu kansi ja se on kasattu lavaksi, viimeinen meidän osaltamme. Fiilis on hieno, mutta vielä ei oikein osaa tajuta, että ois 4 kuukautta lomaa ja reissausta. Tää on se mitä mä olen jo pari vuotta odottanut. Huomenaamulla se alkaa. Jep..

Tuon arkistokuvan laitoin esille oikeestaan ihan siitä syystä, että sekä äidin äidilliset neuvot parturiin menosta että mun nuorekkaat uhot parturiin menemättömyydestä voidaan unohtaa. Pitkä tukka jäi leirintäalueen roskikseen ja jäljelle jäi viikarimainen tuulenpesä. Mä tykkään molemmista, joten edellistä jään kaipaamaan mutta nykyisestäkään en tohdi luopua. Kuvia mun päästä on tuloillaan sittenkin ville ja kamera ovat samassa paikassa, yhtä aikaa. Odottelemme vielä sitä...

Muuten kaikki alkaa olla purkissa. Kavereille on sanottu heiheit, kassit on täytetty vedellä ja hätävararavinnolla (eli sipseillä, kekseillä ja karkeilla), tankki on täynnä niinkuin on auto muutenkin. Murheen kryyninä on Eevan kipeytynyt kurkku jota se on valitellut pari päivää, toivokaamme ettei tauti ole samaa sarjaa minkä mä kärsin 6 viikkoa takaperin. Tulee meinaan muuten huomisesta 900kilsan ajosta aika tuskainen.. Äidit, lupaamme juoda kuumaa ja levätä. EI huolta, on opit opittu.

Ei mulla oikeestaan muuta. Tää on merkkipaalu sille, että 4 kuukauden päästä meitä voi hiljalleen odottaa palaavaksi kotio. Kummaa eikö juu. Taaksepäin katsoen aika on kulunu tosi nopsaan ja enää 30 päivää meidän viisumista Australiassa on käyttämättä. Viimeisestä 11kksta ollaan tehty 8kktta töitä, ei kovin hyvä suhde.

Päätämme tämänkertaisen blogin osuviin riimeihin Fintelligensin kappaleesta Määränpää:

'Suunta selvillä, muut ajatukset taakse jääneet - tarina jatkuu, tiessä vaan palavat renkaan jäljet - päästäkseen määränpäähän on pysyttävä matkalla - aion selvittää mitä on seuraavan mäen takana'

'En tahdo perille vielä, mä viihdyn matkallani - Elän hetkelle, arvostan joka askeltani - maisemat vilisee, se on mulle rikkautta - Me mennään Pohjanmaan kautta' :)

Pohjanmaa olkoon tässä tapauksessa sitten vaikka Queensland. :)

Nyt mies menee peiton alle. Huomenen starttiaika on asetettu aikaiseksi.

MOROOO!! V ja E