Mätäkuu ja Uusi Jeesus

On taas koneenkuljettajan aika astua esiin, näkyviin ja kuultaviin. Otsikko jo osin kertoo, mistä tämän kertainen
kirjoitelma kertoo, mutta jos se ei ihan ensimmäisellä vilkaisulla auennut niin eipä hätää. Minä kyllä selvennän
kunhan jaksatte lukea loppuun asti. Alkakaamme...

On Syyskuun kolmas. Sataa vettä. Hassua on se, että mä eilen jo kirjoittelin yhden blogin lähes valmiiksi asti
ja juur ennen allekirjoitusta painoin 'esc'-nappulaa ja deletoin koko kirjoitelman. Noh, täähän nyt ei ollut se
hassu osa tarinaa. Hauskaa oli se, että siihen blogiin mä olin kirjoittanut kuinka yli kuukauteen ei ole satanut
ja säätiedotukset alkaa olla aika 'nähtyjä'. No nyt se pilvetön taivas ja kolkyt astetta vaihtui puolipilviseen
ja sadekuuroihin. Vaikka mulla onkin tänään vapaapäivä niin keli ei kyllä latista tunnelmaa yhtään. Tekee vaan
hyvää tää vaihtelu. Syyskuun sateissa on toki yks kehno puolikin..

Nimittäin tuo otsikon mainitsema mätäkuu. Mun tietääkseni ko. sanonta tulee siitä, kun syksyllä puimaton sato jää
pelloille mätänemään sateiden tullessa, mutta hyvin tuo mätäneminen sopii ihmiseenkin. Mun henkilökohtainen homeh-
tuminen alkoi jo viikko elokuun puolella, mutta edelleen mennään lujaa. Ensinnäkin multa paloi huuli (auringolla
oli vahva osuus asiaan). Puoli alahuulta aukesi ja alkoi märkimään hyvin rivakasti eikä loppua ole näkyvissä.
Kaiken näköisiä rasvoja ja voiteita on kokeiltu, mutta sitkeässä on paiseet. Kaikenlisäks tuo mun jo normaalistikin
reilun kokoinen alahuuli otti ja turposi asteikolla aina Avengelina Jolien huulien kokoiseksi, joten syöminen on
ollut jokseenkin hankalaa. Ei se silti haitanne. Juominen onnistuu, joten hankimme saamatta jääneet kalorit
oluesta :) Sitten seuraavaan vaivaan, joka löytyykin toisesta päästä ruumista. Oikean jalan kaksi ulointa
varvasta nimittäin ottivat ja kuorivat ihonsa viime viikolla. Syy tähän: pellolla aamukaste kastelee jalat ja
kuivattaa, sitten aurinko aiheuttaa hien joka jälleen kastelee jalat, jotka lounastauon vireä itätuuli kuivattaa.
Tälläinen sykli kun jatkuu tarpeeksi niin iho sanoo 'kräks' ja sitten likaisten sukkien bakteerit ottavat alle
projektin nimeltä 'turvotetaan Villen pikkuvarvas kaksinkertaiseksi. No niin kävi, haava oli kovin ilkeän näkoinen
ja turvotusaste korkea, mutta onneks mun toimenkuva pellolla on suurimmaksi osaksi koneen ajamista niin ei tarttenu
koipea rasittaa. Nyt haava alkaa olla ummessa ja joka varvas oikean kokoinen. Hyvä näin. Nää kaksi onnettomuutta
eivät vielä anna sanoa, että olisi mätäkuu, mutta lisätään listaan kolme sormiin tullutta haavaa, jotka kaikki
märkivät yhdessä yössä, niin todisteet on vahvasti kasassa. Onneks nyt vaikeudet alkaa olla takana. Kävely
onnistuu normaalisti, vain toi huuli vaivaa pahemmin ja yks sormenpää on edelleen vähän turvoksissa. Oli siis ihan hyvä aika pitää vähän vapaata. Niin ja mun äitille voi sit sanoa, että kaikki on hyvin eikä mitään vaivoja ole
ollukaan, eiks je ? :)

Sitten se Jeesus-juttu. Eih, ei olla hurahdettu mihkään Hollywood- uskontoon eikä (ainakaan vielä) olla noustu
palvottavien asemaan täällä kovin kaukaisessa maassa. Ei edes vettenpäällä kävelyä (lähinnä uima-altaassa) tai
ihmeparantumisia ole koettu. Mikä ois ton edellisen kappaleen osalta ollu tosin kovin kätevää. Tarina alkaa
siitä kun minä nousen töissä keräyskoneen päälle seisomaan (3metrin korkeuteen) ja levitän käteni auki ja toki
mulla oli parta ja tukkakin auki. Noh, meidän porukan tytöt sitten valaistuivat ja sanoivat, että mä naytin ihan
Jeesukselta. Siitä lähtien mä olin viikon Jeesus, kunnes ne ymmärsivät, mun elämäni naisen nimi on Eeva ja nyt
mua kutsutaan Aatamiksi (engl. Adam). Odotan innolla, mikä raamatun hahmo saadaan seuraavaksi kehiin. Itse henkilökohtaisesti tykkään jo aiemmin saadusta lempinimestä 'Leo the Lion' eli Leo Leijona. Muutenkin meillä oli jo yksi Jeesus tässä hostellissa, oikealta nimeltään James. Se olikin sitten niin suoraan raamatusta, ettei ole tosikaan.Lakana vaan päälle ja kylille ihmisille paasaamaan. James ei tosin ollut ihan tavallinen vapahtaja sillä
paikallisen poliisin mukaan mies diilasi vähän jotain muutakin kuin viittä leipää ja kahta kalaa. Tiedä näistä
sitten. No tarinan pointti taitaa kuitenkin olla se, että vaikka mun päänmuoto onkin epäuskonnollisen pyöreä,
niin ainakin tukka- ja partamuoti on selkeästi löydetty Uudesta Testamentista. Niin ja äitille voi kertoa, että
mä kävin jo parturissa ja että parta on lyhyt ja siisti, eiks je? :)

Nyt kun noi suurimmat on kerrottu niin siirrytään nopeisiin uutisiin.

Töissä ollaan edelleen. Tosin mun duuni loppuu viimeistään ens tiistaina joten sit joudutaan katseleen uusia
suuntia. Meidän hostellista on taas lähdössä paljon ihmisiä, useimmat tosin kotiin, mutta niin paljon tulee
uusia ihmisiä tilalle, ettei ole oikein järkeä jäädä odottelemaankaan. Odotuslistalla on noin 15 ihmistä ja voi
mennä 2 viikkoa, että mä saan uuden työn. Sillä välin Eevan suht epävakaa duuni ei meitä hirveästi elätä.

Jep ja Eevalla menee siis ihan kivasti, niiden farmilla on ollu vähän outo viikko. Normaalisti ne tekee ma-pe
töitä ja viikonlopun vapailee, mutta tällä viikolla vapaat on ollu vähän siellä ja täällä. Toivottavasti niiden
työt ei ole loppumassa. Niiden farmari on kuulemma vähän hankalampi tapaus, se voi ottaa sut työlistalleen, mutta
antaa töitä vaan 3na päivänä viikossa ja se ei ole säästämisen kannalta hyvä. Katsellaan nyt.

Me nähtiin yhdellä meidän pellolla käärme toissapäivänä. Eikä mikä tahansa käärme vaan Brown snake (=ruskea käärme, sille ei taida suomenkielistä nimeä ollakaan). Brown snake on taipaanien ohella Australian vaarallisimpia
käärmeitä ja jos se pääsee tikkaamaan niin sit on tulipalokiire lähimpään hoitolaan. Noh tää yksilö ei meitä
vahingoittanut, mutta pelästytti kyllä vähäsen. Itse yritin ajaa viis tonnia painavalla peltokoneella kyseisen
elukan yli, mutta jotenkin se aina ehti alta pois. Jep, niin ja äitille voi kertoa, että meidän pellolla elää
vaan kastematoja ja pieniä sammakoita, eiks je? :)

Sillä lailla. Nyt alkaa olla tarinat aika vähissä. Mä yritän nyt päästä tästä sängyltä ylös ja ajelen paikalliseen
Mäkkäriin koska siellä on ilmainen langaton nettiyhteys ja sitä kautta mä voin laittaa tän blogin teille
luettavaksi. Samalla mä saan hyvän tekosyyn nauttia Mäkki-aamiaisen :)

Täältä tähän. Terkkuja kaikille!

Aatami ja Eeva