Ruskettuneet kätöseni ovat jälleen laskeutuneet näppäimistölle! On tarinaa tarjolla viikon edestä, vaikkakin toisaalta viimeiset päivät Boracaylla ovat olleet ihanan rentoja pötköttely päiviä ja minäkin olleen päässyt lomaolotilaan.

Sitä ennen vierailimme Singaporessamme. Matkamme starttasi aamusta Jakartalta ja aamuruuhka tässä kiitettävän ahtaassa kaupungissa oli jo nähtävyys sinänsä. Siihen kun lisätään piiskaava sade ja herkän kaasujalan omaava taksikuski, joka selvästi nautti roikkua edellä ajavan imussa ja mitä ahtaampi väli ohittaa sitä parempi. Ehjinä päästiin kentälle ja kerittiin aamupalastella yllättävän pienellä Jakartan kentällä. Olen alkanut jo syödä riisiä ja nuudeleita myös aamupalalla. Aivan turha syödä valkoistakin vaaleampaa paahtoleipää hillolla. Nuudelisopassa on sentään makua ja samat hiilarit siitä saa päivään.

Singapore se ei petä koskaan. Neljännellä kerralla olen valmis nostamaan tämän kaupungin suosikkikaupungiksi tässä maailmassa. Olen kuitenkin vielä pohtinut asiaa uudelleen tällä viikolla keskustellessa Steffenin kanssa, joka toi hyvän pointin esille siitä, miten Singaporesta puuttuu kuitenkin se jokin kulttuuri+historia-tekijä mikä taas löytyy Euroopan ykköskaupungeista. Joka tapauksessa erilaisia vivahteita löytyy, koska kaupunki on asutettu monen kansakunnan toimesta. Kävimme Chinatownissa nopealla lounaalla, jonka jälkeen kävelimme rantaan nauttimaan näkymistä lämpimässä iltapäivässä. Marina Baysta avautuu näkymä korkeisiin lasisiin pankkirakennuksiin. Illasta jonotimme suosikki dumpling-ravintolaan ja ihailimme neon värein valaistua puistoa. Tiistaiaamuna satoi, mikä nyt on Singaporessa ihan tyypillistä. Usein sateet ovat lyhyehköjä kuuroja, mutta nyt vihmoi tulemaan oikein kunnolla. Näin yleisesti olemme olleet todella onnekkaita säiden puolesta, sillä muutaman kerran on vettä tullut näiden viikkojen aikana. Olin löytänyt mielenkiintoinen paikan aamupalalle hieman keskustan ulkopuolelta. Paikka on kerrostaloalueella yhden talon alakerrassa sijaitseva 30-luvulla perustettu nuudelikoju. Paikkaa ei tunnistaisi mitenkään houkuttelevaksi, ellei huomaa neljän annosvaihtoehdon vieressä olevaa Michelin-tarraa. Toki myöskin aamu kymmeneltä 45 minuutin jono viestinee jotain paikan erikoisuudesta. Eväs oli loppupeleissä aika simppeliä, possua erimuodoissa ja eri osista, nuudelia ja herkullisia sooseja. Päivän teemana oli kiertää apostolin kyydillä kaupunkia ja niin teimmekin, koska sadetta ei enää aamun jälkeen näkynyt. Kävelimme arabi kaupunginosan halki, tarkastimme muutamat katumarkkinat ja suuntasimme kohti Orchard roadia, joka on ostoskatuna aivan omassa kerhossaan. Lukuisia ostoskeskuksia joiden lisäksi vielä moni kerroksisia erikoisliikkeitä. Söimme intialaista lounaaksi, sillä sekin on yksi iso asuinryhmä Singaporessa. Vedettiin iltapäivästä välihuilit, ja illasta tehtiin vielä reilutunnin kävelyretki.

Tähän mennessä olemme olleet matkalla, mutta keskiviikko aamuna oli tarkoitus matkata lomalle. Kohteena Filippiinien paratiisisaarena pidetty Boracay. Singaporesta pääsimme lentämään reilun tunnin päähän kohteestamme. Kalibo on Palayn saarella, josta otimme vielä pikkubussin saarenkärkeen, mistä menimme lautalla Boracaylle. Nopeasti tsekkaamaan majapaikkaan sisään ja äkkiä rannalle katsomaan kuuluisaa auringonlaskua. Totta nuo asiat olivat. Hiekka hienointa valkoista laatua ja meri syvän turkoosi. Mutta myöskin se mistä oli varoiteltu, piti paikkansa. Vaikka sadekausi ja sitä myötä offseason on alkanut, niin kyllä tuota turistia näytti riittävän. En edes halua tietää minkälaista hulabaloo härdelliä täällä olisi Joulun seudulla. Pääosin japanilaisia ja korealaisia, peittävissä uimahatuissa, -housuissa ja -paidoissa ettei vaan kauniin valkoinen iho ruskettuisi. Me taas oikein ollaan esittäydytty auringolle mahdollisimman vähissä vaatteissa ja yritetty saada arskalta huomiota. Ja kyllähän sitä saa, kun asettuu avoimelle paikalla päivää paistattelemaan. Saa myöskin punertavan nahan, vaikka käyttää korkea kertoimisia suojavoiteita. Muutaman päivän pystyi olemaan auringossa, mutta koska se tuntuu olevan jotenkin tehokkaampi täällä kuin Suomessa, niin loput päivät hengailtiin enemmän suojaisimmissa paikoissa. Steffen ja Nane saapuivat seuraavan iltapäivänä ja johan meillä oli paljon päiviteltävää viikon edestä.

Olimme varautuneet, että emme saisi olla täysin rauhassa Boracayn neljän kilometrin mittaisella White Beachilla, joten olimme ottaneet huoneet kahdeksi yöksi resortista saaren toiselta puolelta, jossa meillä on oma ranta. Siellä kelpasi pötkötellä rantatuolissa hyvän kirjan parissa, pulahtaa joko altaaseen tai mereen. Palasimme aina illaksi syömään päärannalle, mutta muuten vietimme kaksi päivää kaikessa rauhallisuudessa rannalla. Palasimme vielä White Beachille muutamaksi yöksi. Maanantaina teimme veneretken, joka sisälsi snorklausta näissä maagisissa vesissä, pohjoisen rannan ja kallioilta hyppimistä. Kallioille oli tehty ponnahduslaudat kolmosesta kymppiin ja innostuttiin Steffenin kanssa pärskäyttelemään. Mukavan rento päivä muutamine aktiviteetteineen oli oiva päätös rantalomalle. Illasta herkuteltiin rannanantimia ja kilisteltiin muutamat onnistuneelle yhteislomalle.

Tähän väliin voisi lyhyesti avata Filippiinien tilannetta, moni on kysellyt, että mikä tilanne ja onhan kaikki kunnossa. Etelässä on sota päällä ja ihmisiä on lahdattu epäselvissä olosuhteita presidentin käynnistämässä huumesodassa. Paljon tullut itsekin aiheesta luettua ja kovin ihmeteltyä maan julmuuksia, sillä ihmiset ovat super ystävällisiä, hymyilevät aina ja auttavat tarvittaessa. Turvatarkastuksia on joka paikassa ja aseistettua väkeä on paljon. Hostellissammekin oli ovella vartija pistoolin kanssa, Cebussa hotellin ovella seistään haulikoiden kanssa.

Matka jatkuu vielä viikon verran. Olemme saapuneet The Queen City of the South eli Cebuun, joka on yksi Filippiinien isoimmista kaupungeista. En oikein ymmärtänyt eilen tätä kuningatar arvonimeä, kun taksi poukkoili slummien läpi. Nimi tulee kuulemma potentiaalista mikä kaupunkiin sisältyy ja tästä potentiaalista saimme viitteitä illasta, kun kävimme tutkimassa keskustaa lyhyesti. Meillä on yksi kokonainen päivä vielä Cebussa, kun päätimme, että emme käytä sitä päivä reissuun saaren eteläosiin. Huomenna matka jatkuu Taiwanin, jossa pari mielenkiintoista kaupunkikohdetta ja varmasti suurenmoisia makuelämyksiä.

Short summary in English as well. Since last update we have had great city destination and even greater beach destination. Singapore, which is one of my favorite cities of all and always gives its best. Wonderful food is widely available. Because of its status as Asians melting pot, all the food is pretty much as authentic it can get. We walked a lot during our days in Singapore. We wandered around markets and bigger shopping centers, not forgetting to stop regularly to taste all the delicacies the city has to offer. I have totally become Asian regarding to my eating habits, cause noodles and rice are the stuff I crave for breakfast. One place to mention is definitely a hawker stall which has served noodles since 1930s. Nowadays noodles are still affordable, although they've got Michelin star and que is an hour long 10am. It was a pleasure to dine in one of two street food location awarded by a Michelin star.

Last Wednesday we flew to Boracay, Philippines and had a perfect getaway in our minds. That it certainly was. Pictures didn't lie, water really is crystal clear and sand is the finest and whitest you can imagine. Only pictures normally show empty beaches, and they were not even near empty although rainy season should be here. Steffen and Nane spent this wonderful time with us, who are also traveling across Asia. We were lucky with the sunny weather and had private beach access when we stayed two nights in the resort. It was pleasant to chill with a good book and cool down in pool or ocean when needed. We did a day trip where we had a great opportunity to snorkel and cliff dive into this amazing water. It was just peacefully to stare the magnificent scenery and let your thoughts fly.

Trip goes on, we are at the moment in Cebu and ready to take off to Taiwan. Steffen and Nane continued their path to North of Philippines and will eventually to fly home from Manila. One week still left of this tour and excitement is rising when last destinations are around the corner. Good food and big city life.