Outo kiire valtasi suomalaiset vaihtarit maanantain koulupäivän jälkeen. Kisastudio pitäisi pystyttää hyvissä ajoin jännittävää Suomi-Ruotsi jääkiekko-ottelua varten. Ei voi ainakaan valittaa, etteikö täällä olisi oltu hengessä mukana!

Tiistain luentojen jälkeen suuntasimme surffioutletteihin hyvien löytöjen toivossa, josta shoppailu jatkuisi Bali Galleriaan ja Matahariin. Keskiviikko saapui jälleen odotettua nopeampaa, toisin sanoen kouluviikko lähestyi loppuaan. Koulupäivän jälkeenluvassa oli katsaus baliaiseen arkeen eli yhteen heidän useista seremonioistaan, johon paikallinen ystävämme ystävällisesti meidät kutsui. Tällä kertaa kyse oli uuden kodin siunaamisesta, jossa jumalille uhrattiin lukuisia uhrilahjoja kuten hedelmiä ja ruokaa.

Harmiksemme saavuimme paikalle myöhässä, ja seremonia jäi meiltä kokematta. Pääsimme kuitenkin maistelemaan varmasti sitäkin parempaa perinteistä balilaista ruokaa jälkiruokien kera tietenkin. Saimme herkullista ruokaa jopa kotiin vietäväksi! Perheen ystävällisyys oli hämmästyttävää. Poistuimme seremoniasta hyvästeltyämme perinteisiin balilaisiin asuihin sonnustautuneet uuden talon asukkaat, vieraat sekä suloiset nauravat pikkulapset.

Torstaina oli kouluviikon loppurutistus eli excursio kuvernöörin virastoon. Siellä saimme esittää kysymyksiä esimerkiksi turismiin liittyen, joihin virastotyöntekijät vastasivat vaihtelevaan tyyliin. Välillä vastaus oli selkeä, kun taas osa vastauksista oli kovin ympäripyöreitä, jos edes vastasivat kyseiseen kysymykseen. Kielimuuri taisi olla osa syy vastausten eri tasoihin.

Perjantaina suuntasimme skoottereilla vesiputouksille ystäviemme johdolla. Paikkaa ei ollut helposti saavutettavissa, mutta putoukset olivat sen vaivan arvoisia. Lounastimme paikallisten suosimassa warungissa riisipeltojen ympäröiminä. Seurasimme ystäviemme mallia ja liityimme heidän seuraansa lattialle. Paperiin käärityistä nyyteistä saimme valita mitä söimme. Portaissa kipuaminen tuntui verottavan jokaista reissulla olijaa, ja söimmekin ruokaa hyvällä ruokahalulla. Aterialle, joka koostui riisistä vihanneksista ja satesta (lihaa pähkinäkastikkeen kanssa) kookosjuoman kera, hinnaksi tuli vaivaiset 0,8 euroa.

Lauantaina oli sitten aika haikeiden hyvästien, kun Antti lähti jatkamaan matkaansa kohti Phuketia. Onneksi viikonloppu oli hyvin ohjelmoitu, pääsimme nimittäin vierailulle ystävämme kotikylään Balin itäosasaan. Matka taittui skoottereilla vuorten kohotessa oikealla puolella ja samaan aikaan vasemmalla avautui upeat näkymät merelle. Loppumatka meni vuoristoisilla teillä kurvaillessa, josta oli kauniit maisemat vuorten rinteitä koristaville riisiterasseille. Luonto oli kuin suoraan postikorteista.

Saavuttuamme määränpäähämme Amlapuran kylään, tapasimme ystävämme Balinan muun perheen. Söimme lounaaksi jälleen jo meidänkin herkuksi muodostunutta satea, jonka nautimme lattialla. Lounastettuamme matkamme jatkui Amediin, jossa tarkoitus oli snorkalta. Sää ei kuitenkaan suosinut meitä, joten suuntasimme White Sand Beachillä, joka oli yksi hienoimmista näkemistämme rannoista. Nautimme rannan erityisestä tunnelmasta, sillä ensi vuonna rantaa maisemoisi ainoastaan viiden tähden hotellit. Illalla kävimme messuilla ja huvipuistossa. Maailmanpyörään uskalduimme, vaikka mielessä pyöri, täyttäisikö pyörä Suomessa vaadittavia turvallisuusstandardeja.

Sunnuntaina pääsimme harjoittelemaan balilaista tanssia paikallisten kanssa. Taisimme näyttää enemmän puupökkylöiltä kuin balilaisilta tanssijoilta taitavien pikkulasten joukossa. Rankan harjoituksen jälkeen kävimme tapamassa perheen äitiä perinteisellä markkinapaikalla, jossa hänellä oli koju täynnä balilaisia leivonnaisia. Seuraavaksi suuntasimmekin jo kohti puutarha, jossa "veden päällä käveleminen" oli mahdollista. Päivän ohjelmaan kuului myös vierailu entisen kuninkaan palatsissa ja puutarhassa.

Illalla villalle palattuamme meidän oli tarkoitus tehdä yksi välikokeistamme, joka oli määrä palauttaa maanantaina luennoitsijallemme. Kahden ja puolen tunnin skootterimatka vaatii kuitenkin veronsa, eikä tilannetta yhtään parantunut muutaman tunnin kestoinen sähkökatkos. Tehtävä sai jäädä aamuun...