Jatkoa edelliselle..

Tiistaina 17.paiva lensimme takaisin Limaan. Lennon piti lahtea klo.14.00, joten aamu menikin pakatessa ja kaytiin kaupungilla aamupalalla (syotiin kerrankin myos suklaapannukakut, jotka kylla tarjoiltiin ennen leipaa ym.kunnon aamupalaa..). Kentalle saapuessamme ilmoitettiin, etta lento on hieman myohassa, koska kone ei ole tullut. Ensin sanottiin, etta se lahtee tunnin myohassa. N.tunnin kuluttua paasimmekin koneeseen istumaan, mutta talloin huomattiin koneessa joku vika, jota ensin yritettiin korjata me sisalla, mutta sitten meidatkin komennettiin ulos. Talloin paivan viimeinen lento oli jo lahtenyt, joten kaikki paikat kentalla oli kiinni ja vessoistakin vesi laitettu kiinni (eli pontot ei vetaneet..). N.3 tunnin odottelun jalkeen paasimme vihdoin lahtemaan ja ihan turvallisesti perille. Toki hyva, etta olivat tarkkoja koneen kanssa, mutta meilla pain on tapana tehda koneen tsekkaus ennen kuin matkustajat lastataan koneeseen. :-)

Takaisin hotellissa olimme vasta n.seitsemalta illalla ja suuntasimme suoraan lahella olevaan ruokapaikkaan syomaan. Kyseinen paikka on auki 24 h ja ilmeisesti heilla on jonkinlainen noutopalvelu myos (paikka sijaitsee vain melko vilkkaasti liikennoidyn kadun varrella ja monet pysahtyvat ruokaa odottamaan reunimmaiselle kaistalle..). Ruokaa syodessamme saimme viihdykkeena seurata eraan tallaisen ruokaa noutavan toimintaa.. Korttelia kierteli autollaan mummo torvea jatkuvasti tootaten (yritti ilmeisesti ilmoittaa, etta han on tullut). Vihdoin kun tarjoilijapoika tuli hanen annoksensa mukanaan, mummoa ei taas nakynyt (oli korttelin toisella puolella). Mummo vihdoin tuli kohdalle ja poika vei hanelle annoksen. Sitten alkoi julmettu vaantaminen (emme valitettavasti kuulleet keskustelua..). Tarjoilija kavi useamman kerran annoksen kanssa sisalla, kunnes lopulta palasi mummon luo omistajan kanssa. Samalla paataan pudistellen.. Jossain kohtaa paikalle ilmestyi myos mies korjaamaan mummon autoa (siis sen vuoksi mummo ei voinut pysahtya, koska auto ei enaa kaynnitynyt..). Loppujen lopuksi mummo ei ottanut ruokia, tukki melko pitkaan koko kaistan ja esti ravintolan (ja viereisen paikan) eteen parkkeeranneiden autojen poispaasyn.. Mutta meilla oli hauska seurata tilannetta.. :-D

Eilen aamulla veimme Nean kanssa pyykkeja pesulaan (olimme saastaneet pyykkaysta viime tippaan, koska seuraavasta tilanteesta ei taas tietoa). Koska Lima ei ole oikein travellaajien kaupunki, ei taalta loytynyt muuta kuin normipesula. Maksoimme kassillisista vaatteita n.9e/hlo eli sikamaisen paljon. Hieman saalitti pesulan tytto, kun han paljain kasin lajitteli ja laski meidan likaisia pikkuhousuja..

Pesulasession jalkeen suuntasimme taksilla Liman keskustaan. Ensin pyysimme hotellin respaa soittamaan meille taksin (soitetut taksit pitaisi olla turvallisempia, he sanoivat hinnaksi 10Sl.). Hotellin edessa odottava taksi naytti silta, kuin se hajoaisi tuhanteen palaan hetkena mina hyvansa. Ja hintaa pyysi 15Sl. Sanna osoitti autoa aika ivalliseen savyyn ja sanoi ihan suomeksi, etta tosta romustako. Asia tuli kuitenkin aika lailla selvaksi ja taksi jatkoi matkaa. Otimme kadulta toisen taksin, hinta 12Sl. Keskustassa seurasimme ensin vahdin vaihtoa presidentinlinnan pihalla Plaza de Armaksella. Aikamoinen turistinahtavyys oli siitakin tehty. Soittokunta soitti kaikenmaailman iskelmia kasvot yleisoon pain. Seremonia kesti melko kauan, ei jaksettu seurata loppuun saakka. Paahtavassa auringossa kierreltiin katselemassa erilaisia kirkkoja ja suunnattiin illaksi takaisin Mirafloresiin.

Paluumatkalla haettiin pyykit pesulasta. Hotellilla totesimme, etta olivat sitten merkanneet pyykkimme pesuohjelappuihin NIITATUILLA lapuilla. Jonkin aikaa meni, kun revimme lappuja irti, kaikissa vaatteissa oli ainakin 2 niittia.. Samalla myos huomasimme, etta Nealta puuttui mekko. Sen kuitenkin saimme tanaan ihme sahlayksen jalkeen takaisin (vaittivat, etta mekko on jossain kaukana.. ;-) )

Tanaan yritimme hommata meille jatkobussilippuja huomiselle. Tarkoituksen jatkaa matkaa bussilla rannikkoa alaspain. Monessa eri paikassa on suositeltu Cruz del Sur bussiyhtiota, joka on turvallisin, myos tavaroiden kannalta. Kahdessa eri matkaoppaassa oli eri osoitteet bussiterminaalille. Yhtiolla on myos hienot nettisivut, joista ei kyllakaan selvia missa heidan terminaalinsa sijaitsee tai mista muualta voi ostaa lippuja kuin eri matkatoimistoista. Hotellin respasta meidat neuvottiin bussin terminaaliin, sanottiin sijaitsevan ihan kavelymatkan paassa. Kavelimme varmaan ihan oikeaan suuntaan, mutta meidan karttamme ei ulottunut sinne saakka. :-) Yritimme kysya neuvoa useampaan kertaan, mutta saimme niin sekavia neuvoja, etta paatimme suunnata takaisin keskustaan ja netin aareen. Netistakin saisi lippuja ostaa, mutta bussifirman hienot nettisivut eivat toimineet, joten suuntasimme matkatoimistoon. Saimme loppujen lopuksi liput (kavimme niita toimistosta 2 kertaa kysymassa, lopulta he toivat ne hotellille - tietokoneongelmia heillakin..), eli huomenna starttaamme klo.13.30 kohti Paracasia. Ja siita sitten joskus eteenpain..

Koska oli Kaisan viimeinen paiva, istuskelimme loppuajan puistossa inkojen tyyliin arskaa palvomassa. :-) Siina istuessamme tuli 2 eri tyttoryhmaa kysymaan saavatko he haastatella meita englanniksi. Heilla oli englannintunnin tehtavana tehda haastattelu ja videokuvata se. Heilla on nyt nauhalla 3 hikista ja punoittavaa suomalaistyttoa haastamassa englanniksi. Sannalla ja Nealla ei kyllakaan ollut esim.paljon sanottavaa Obaman suhteen kun ihan niin paljon emme ole maailman tapahtumia seuranneet.. Sitten hikisina suuntasimme hotellille, josta saatoimme Kaisan taksiin matkalle kohti lentokenttaa. Enaa ei hotellin respan vakikaan tarjoutunut auttamaan taksin saamisessa, ovat jo tutustuneet meihin sen verran hyvin..

Terveystilanne talla hetkella: Yksi flunssasta jo lahes toipunut (viimeinen paiva antibioottia menossa) saatettiin koneeseen, paikalle jai yksi viela flunssainen ja toinen kohta jo viikon ripuloinut.. Laakkeita on viela hyvin jaljella (ei tosin niita ole kauheasti syoty kun tilanne ei viela ole NIIN paha..), eika malaria-laakkeitakaan ole tarvittu, vaikka jo etukateen kaytto-ohjetta malarian hoitoon kysyimmekin (niin tama Peruhan missa me liikumme ei siis viela ole malaria-aluetta, toim.huom.). Eli no hata ainakin viela.. :-) Paitsi taalla kylla taidettiin varotella niista dengue-kuumehyttysista..