Ja siis tuo nimi kirjoitetaan Machu Picchu (kuvan nimi ei ole meidan kirjoittama).

HYVAA YSTAVANPAIVAA kaikille!!! ja jalleen kiitos lukuisista ystavanpaivan toivotuksista.. :-P

Unohtui viimeksi mainita, etta Kaisalle puhkesi lahes heti tanne tulon jalkeen kunnon flunssa (kotimaassa oli jo sairastettu influenssa ja juuri toivuttu siita). Pikku hiljaa flunssa on pahentunut ja eilisen Kaisa viettikin lahes koko paivan vallyjen valissa. Ja lienee sanomattakin selvaa, etta antibiotti-kuuri on jo aloitettu.. Joko se tai se, etta nyt ollaan n.1000m alempana, on hiukan auttanut ja olo jo hiljalleen paranemaan pain.

Eilen haettiin joukolla junaliput asemalta Cuzcosta tanne Aguas calientesiin. Liput oltiin kylla jo ostettu netista, mutta ne piti hakea "paarautatieasemalta" (jolta toki itse juna ei lahtenyt). Passit ja kaikki piti olla mukana. Loppupaivan Nea ja Sanna viettivat markkinoilla kierrellen (nyt kun voidaan Kaisan mukana lahettaa tavaraa =lisakiloja Suomeen..) ja saalista kertyi. Mm.parit kotihousut, jotka ei oikein istu, eika kunnolla mahdu paalle.. Tuli hiukan Kuuban ostosreissut mieleen, taalla ei kylla ollut ihan niin HIKI.. Kaytiin illalla myos ostamassa evaita talle paivalle ja jo vahan huomiselle Machu picchun reissulle. Illalla soimme myos hiukan paikallisia herkkuja. Kokeilimme alpakan lihaa, joka oli erittain hyvaa! Marsua (joka taalla perinteinen ruoka) ajattelimme myos kokeilla, mutta olemme kuulleet etta se tarjoillaan kokonaisena (siis paineen ja hantineen kaikkineen) ja silta se kylla ruokalistan kuvassakin naytti. Jai kokeilematta..

Koka-kokeilumme eivat oikein auttaneet korkean ilmanalan aiheuttamiin oireisiin. :-) Cuzco on n.3300 m korkeudessa. Korkea ilmanala selvasti pahensi Kaisan flunssaoireita ja muutenkin oli ajoittain aika raskas hengittaa ja pienetkin maet tuntuivat valilla tosi rankoilta. Etenemistahti ei ollut kovin nopea.. 2 paivan aikana emme ehtineet adaptoitua, varsinkin kun otimme 1 paivan vahan turhan rankasti.

Tanaan aamulla juna starttasikin 6.50, tapotaynna turisteja. Emme paasseet vierekkain istumaan, mutta saimme vaihdettua paikat. Ensin Sannaa vastapaata (junassa kaikki paikat siis 4 paikkaa vastakkain) istui ehka junan pisin mies (ja tietysti tyttoystava mukana..), siina hiukan polvet kolisivat yhteen.. Lopputuloksena se, etta Neaa vastapaata lyhyempi mies, joka ei oikein tajunnut "jalkapelia" eli miten jalkojen asentoa kuuluu 4 tunnin junamatkalla vaihdella.. Mutta aikasta mahtavat maisemat kylla! Ja juna meni siksakkia, niin kuin olimme kuulleet, ei kai se oikein muuten vuorenrinteita eteenpain paasisikaan.

Nyt siis olemme taalla Aguas Calientesissa tai Machu Picchu pueblossa kuten kai yleisemmin sanotaan. Taalla korkeutta on ilmeisesti n.1000m vahemman, minka huomaa selvasti. Onneksi. Nea ja Sanna innolla odottavat Bolivian 4000m korkeuksia.. ;-) Taalla ei ole turistikausi, minka huomaa selvasti. Suurin osa ihmisista tekee Machu picchulle vain paivaretken eli tulevat aamun junalla ja lahtevat illalla. Me vietamme kaytannon pakosta taalla nyt taman paivan ja suuntaamme aamulla aikaisin Picchulle ennen turistilaumaa. Ja sitten illalla klo.17 junalla takaisin. Tassa "kylassa" ei juurikaan ole nahtavaa, kuumat lahteet kuten nimi kertoo. Ja PALJON turistiravintoloita ja -markkinoita. Ei vain viitsi ostaa mitaan kun kaikki tarvitsee kantaa huomenna.. Olimme repputilan saastamiseksi kunnolla kerrospukeutuneet aamulla, tanne saapuessa aurinko paistoi todella kuumasti ja pitkat kalsarit tuulihousujen alla oli hiukan liikaa.. :-) Mutta nyt jo hiukan tihuttaa vetta, ihan lammin on silti.