Lennettiin siis 10.2 Limaan, Kaisa tuli samana paivana perassa Helsingista Amsterdamin kautta. Oltiin hiukan kateellisia kun Kaisalla aika luksus-lennot, omassa kaytossa koko rivi kun koneessa niin vahan ihmisia (molemmat lennot KLM:lla). Jo Santiagossa olimme nahneet paljon tyyppeja, joilla oli Herbalife paitoja, rintamerkkeja I love Herbalife-tekstilla ym. MM.meidan hotellissakin oli useita tyyppeja. Ilmeisesti Santiagossa oli ollut joku kokous/kongressi, jossa ainakin paljon porukkaa Perusta. Koska yli puolet meidan lennon ihmisista oli naita Herbalife tyyppeja. Heille lentaminen oli ilmeisen ainutlaatuinen kokemus, kun otettiin valokuvia lentokentalla, matkalla koneeseen, koneessa ja myos videokuvaa lentokoneesta. Olemme nyt aika monen Herbalife-tyypin kotivideossa.. He myos muun maalaisia hanakammin tunkivat seisomaan aivan laukkuhihnan viereen, jolloin oman rinkan hihnalta onkiminen oli aika haastavaa, tilaa ei annettu..

Kentalta me vietiin kamat hotellille, tutustuttiin hieman lahiymparistoon ja mentiin takaisin kentalle Kaisaa vastaan. Tullia varten piti jalleen tayttaa oma kaavake (passintarkastuskaavakkeen lisaksi), jonka mies vaan otti ja sitten piti painaa vihreata nappia jos ei ollut tullattavaa tai sitten menna kassintarkastukseen. Vastattiin kaikkiin kysymyksiin ei ja painettiin vihreata nappia..

Saamiemme tietojen mukaan jarkevinta on kayttaa virallisia takseja (jotka toki melko paljon kalliimpia), mutta katsoimme henkikultamme sen arvoisiksi. Teimme taksikuskin kanssa diilin, etta saisimme kyydit hieman halvemmalla, kun kayttaisimme hanta kaikilla kerroilla. Kun olimme Kaisaa vastassa, hanen pitikin lahtea jonnekin asioille, mutta saman firman kundi ajaisi meidat kotiin. Kun odottelu hieman venyi, han meni autoon odottamaan. Kun Kaisa oli paassyt turvallisesti kentalta ulos, emme koskaan kuitenkaan loytaneet tata tyyppia. Joko han kyllastyi odottamaan tai oli vain erittain hyvin piiloutunut.. :-) Se siita diilista sitten.. Otettiin toinen seta. Kyyti lentokentalle 40-45 solea eli 10-11€.

Jalleen tulopaivan ainoat tavoitteet oli loytaa netti, jotta voitiin ilmoittaa olevamme turvallisesti perilla (Kaisalla on fiksuna tyttona 3G-puhelin, olisikin vahan turhan katevaa jos olisi aikanaan ostanut semmoisen..), saada syotavaa seka ostaa liput Cuzcon lennolle. Kaikki tavoitteet saatiin taytettya. Ja mentiin aikaisin nukkumaan. Hotellimme sijaitsee Mirafloresissa, joka on parempi ja turistille turvallisempi alue hieman keskustan ulkopuolella meren rannalla. Meilla oli 3 hengen huone ja luojan kiitos oli ihan 3 normaalia sankya, ei mitaan hetekoita, joita olimme jo kauhulla odottaneet.. Ihan ok hotelli, huone 170 solea/yo eli n.40€. Hinta sisaltaa aamupalan.

Seuraavana aamuna virkeina lahdimme Huaca Pullchaan, siis vanha inkojen seremoniapaikka Mirafloresissa. Siella tyoskentelee yhden Turussa asuvan naisen veli (salsapiireista). Kaytiin opastetulla kierroksella (7 solea eli alle 2€), saatiin mm.tietaa etta he uhrasivat naisia koska se oli parasta mita heilla oli tarjota. :-D Ei tavattu kyseista veljea, ei ollut tyovuorossa. Aamulla saa naytti kovin pilviselta, joten kukaan ei laittanut aurinkorasvaa (varsinkin kun Sannalla ja Nealla jo aika hyva pohjarusketus). Huacassa ollessa taivas alkoi repeilla ja aurinko paistaa. Lopputuloksena 3 tunnin aikana Kaisalle hyva punoitus naamaan, rinnalle ja kasiin ja Sannalle ja Nealle jalleen uusia mielenkiintoisia rajoja ja pienia punoittavia kohtia. Tajuttiin sitten olevamme aika paljon lahempana paivantasaajaa.. Lisattiin aurinkorasvaa lisavahinkojen valttamiseksi..

Edellisena iltana olimme ostaneet liput Cuzcon lennolle ja seuraavana paivana kavimme netissa tsekkaamassa itsemme lennolle. Meilla nimittain oli Nean kanssa hienoisia hankaluuksia paasta Santiago-Liman lennolle (joka siis ostettu kesalla Suomesta). Kone ylibuukattu ja tati sanoi, etta seuraavalle paasisi. Emme antaneet periksi, naytimme pitkaa naamaa, huokailimme ja pyorittelimme paatamme ja silmiamme. Lopputuloksena oli, etta paasimme lennolle, mutta toki ei vierekkaisille pakoille. Ei ole nama tytot ensimmaista kertaa pappia kyydissa.. Meno-paluu Lima-Cuzco LAN-yhtiolla maksoi 109solea eli n.27€. Lentoaika n.1 tunti. Tati LANin toimistossa tarjosi meille kuitenkin ensin lentoa 2 eri valilaskulla, joka kesti yli 4 h. Vaikutti yllattyneelta kun loysikin suoran lennon.. :-) Mainittakoon tassa, etta me kaytetaan naissa rahakurssin laskuissa kursseja, jotka Sanna on katsonut netista ennen lahtoa.. :-) Valilla tuottaa hieman hankaluuksia laskea hintoja 3 eri valuutan valilla..

Loppupaivan kiertelimme Mirafloresia. Kaytiin myos merenrannassa, Kaisa uitti varpaitaan (ja vahan housunlahkeitaan) Tyynessa valtameressa. Valitettavasti Liman rannat eivat ole uimakelpoisia.

Illalla soimme gourmet-iltapalan hotellihuoneessa. Kaisan Suomesta tuomaa ruisleipaa tuorejuustolevitteella ja jalkiruoaksi Fazerin sinista ja salmiakkia. Taivaallista!!!! Kyytipojaksi Finlandia-vodkaa paikallisella inka-kolalla. Juoman myota nousi pieni hiki pintaan ja siita muistuikin mieleen Australian helle. Saimme hyvat naurut kun muistelimme pahinta helleyota Wilsons promontoryssa. Olimme silloin(kin) illalla ruoan kanssa juoneet valkoviinipullon puoliksi. Aamulla Sanna totesi, etta tasta lahin ei kylla juoda enaa viinia illalla kun yolla oli niin pirunmoinen hiki. Talloin ei siis oltu tietoisia, etta oli pahin helle yli sataan vuoteen tai saatikka etta oli yli 40 astetta.. Ei siis ollutkaan valkoviinin syyta..

Tanaan lensimme Cuzcoon. Hieman on jo pitka paiva takana, kun lento lahti klo.5.30 ja heratys oli siis jo klo.3. Ei-latinalaiseen tyyliin taksikuskimme (siis etukateen tilattu) oli etuajassa paikalla ja me vasta heittamassa rinkkoja selkaan! Taalla olimme katsoneet matkaoppaasta kivan hotellin, jota pyorittaa hollantilainen pariskunta, joka on tullut tanne reilu 10 vuotta sitten ja nyt ovat adoptoineet 12 katulasta ja pyorittavat jkl koulutus/avustusohjelmaa paikallisille lapsille. Erittain kiva paikka, tosin tullessa huoneemme oli aika kylma (kun on 5 hengen iso ja korkea huone kiviseinilla).

Tanaan olemme pyorineet kaupungilla, ostaneet junaliput Machu Picchulle (sikahintaisia, menopaluu HALVIMMASSA junatyypissa 100 US $/hlo eli meidan laskujen mukaan n.80€) seka paasyliput Machu Picchulle (124 solea eli n.30€/hlo). Suunnitelmissa siis olla huominen taalla, lahtea 14.2 junalla Aguas Calientesiin (ruma pikkukyla aivan Machu Picchun lahella, jossa pakko yopya ellei halua olla Picchulla kaikkien muiden turistien kanssa) ja seuraavana aamuna aikaisin Picchulle seka illalla junalla takaisin (junat kulkee tosi katevasti niiden turistien aikataulujen mukaan, jotka tekevat vain 1 paivan retken eli 2 junaa lahtee taalta aikaisin aamulla ja 2 junaa tulee takaisin illalla..).

Tama Cuzco on muuten 3300m korkeudessa. Olemme tarkkailleet itsessamme mahdollisia vuoristotaudin oireita. Hieman on hengastyttava olo (voi toki johtua hieman aikaisesta heratyksestakin..). Varmuuden vuoksi olemme juoneet jo useita kuppeja koka-teeta, syoneet koka-karkkeja ja ostimme koka-lehtia pureskeltaviksi (joita olemme nyt lahdossa hotellille testaamaan). Toisaalta pohdimme olisiko ne sittenkin tehokkaampia vodkaan haudutettuina.. Kun toistaiseksi ei ole suurta vaikutusta huomattu.. (vai huomaatteko te..? :-D ) Eli naihin kuviin ja tunnelmiin paattavat naisenne maailmalla talta eraa.