Yeah mon!

Hyvästeltiin kymmenen päivää sitten Black Riverin bussikotimme, krokotiilit ja majoituspaikan väki ja jatkettiin matkaa Treasure Beachille lepäilemään viimeisen viikon ajaksi. Black Riverille tavattu rastaäijä lähti mukaan oppaaksi ja vei meidät tuttunsa luo Shakespeare Cottages -nimiseen paikkaan. Katseltiin muutama huonevaihto ja lopulta otettiin hyvä huone rakennuksen yläkerrasta. Alakerrassa meillä oli "oma" keittiö, sillä kahdessa muussa huoneessa ei koko kahdeksan päivän aikana ollut muita asukkaita. Keittiössä laiteltiin aina aamupalat ja kahvit aamuisin. Kerrassaan loistava paikka! Ja oma talo 40 taalaa/yö, ei paha. Muu aika sujui lähinnä lepäilyn, biitsin, altaan ja frisbeen viskomisen merkeissä. Myös urheiltua tuli aika paljon, sillä alueelta löytyi uutukainen urheilupuisto, jossa tuli tehtyä erilaisia reenejä ja pelailtua korista paikallisen ykkösdivariporukan kanssa. Treasure Beach tarjosikin juuri sen loppuajan rauhoittumisen, jota lähdettiin sieltä hakemaan. Portlandin ja Blue Mountainsin ohella Treasure Beach oli varmaan oma suosikkipaikkani Jamaikalla; sopivan pieni ja rauhallinen, hyvä majoituspaikka kokkailumahdollisuuksineen, tarpeeksi hyvä ranta ja mukava hotellin allas lilluskeluun, hyvä paikallinen ruokapaikka ja kauppa lähellä ja urheilumahdollisuudet holleilla.

Eilen tultiin Kingstoniin vielä ja tänään vietettiin koko päivä downtownissa pyöriskellen ja viime hetken ostoksia tehden. Tosin itse ei jaksanut juurikaan shoppailla, sillä kohta on edessä Amerikan maa, jossa valikoimat ovat hieman paremmat ja hinnatkin ehkä vähän halvemmat.

Kaiken kaikkiaan kuusi viikkoa oli upeata aikaa! Tuli nähtyä hienoja paikkoja, tavattua mukavia ihmisiä ja koettua paikallista kulttuuria, ruokaa ja musiikkia yllin kyllin. Todellakin suosittelen lämpimästi Jamaikaa kaikille, jos vain mahdollista! Mutta viikko on aivan liian lyhyt aika, kahdessa viikossakin joutuu karsimaan aika paljon tai rientämään kiireessä. Kuukausi on jo paljon parempi. Rahaa pitää jonkun verran varata, etenkin jos on tottunut esimerkiksi Aasian hintoihin. Etenkin yksinäinen matkaaja kuluttaa majoitukseen enemmän, sillä hostellikulttuuri on aika olematonta ja huoneen/kämpän/mökin joutuu siten maksamaan yksin. Mutta ehdottomasti kannattaa lähteä. Tällaista uniikkia kulttuuria ja identiteettia ei tapaa missään muualla maailmassa. Lisäksi piskuinen saari kätkee sisälleen todella monipuoliset maisemat vuoristoista ja savanneista upeisiin rantoihin sekä viidakoihin. Huomenna koittaa sitten tämän maailmanympärireissun viimeinen maa, Yhdysvallat. Ensiksi menin Miamiin, jossa minulla on pari couchsurfing-paikkaa tiedossa, downtonissa ja South Beachilla. Tämän jälkeen jatkan Fort Lauderdaleen, jossa hengaan pari yötä Filippiineillä tapaamani kaverin kanssa ja täältä jatkan Jacksonvilleen moikkaamaan Jaanaa ja Bretä, kunnes varmaan 13. päivä lennän kesäiseen New Yorkiin, jossa pyörin muutaman päivän ennen lentoa koto-Suomeen! Ainakin tämä on alustava suunnitelma (varmaankin reissun tarkin ja pisin suunnitelma tähän asti!) Seuraavat kuulumiset sitten Floridasta!