Dominica oli seuraava pysäkki. Saavuttiin Portsmouthin mukavaan pikkukylään sunnuntaina 13.4. Tiedossa oli hieman pitempi pysäkki ja kapteeni päätyi olemaan täällä 8 päivää! Aika meni suht leppoisasti, vaikkakin muutamana päivänä satoi jan tuuli turhan paljon, eikä tullut poistuttua veneestä. Eräänä päivänä kävin samoilemassa sademetsässä ja virkistävässä joessa naku-uinnilla jälleen. Kätevää, kun voida juoda ja kylpeä samaan aikaan!

Täältä löytyi myös sali ja pääsin vissiin tokaa kertaa salireenin pariin parin kuukauden aikana. Ja tuli testattua karibialainen parturi ensimmäistä kertaa sitten Dominikaanisen ja jälki oli jälleen loistavaa.

Perjantai olikin sitten syntymäpäiväni ja mittariin rapsahti pyöreät 30 (hyh, kun kuulostaa vanhalta). CS kontaktilta tuli viestiä, että paikallinen rastakaveri tarvitsee apua tukkihommissa. Hän asui perheensä kanssa tässä puumajassa rannalla ja suunnitelmissa oli kait laajennus tai muutto toiseen paikkaan, en oo ihan varma. No mikäs siinä, rukkaset mukaan ja parin muun turistin kanssa auttamaan miestä. Kannettiin tukkeja miesvoimin metsässä kasaan ja rastaäijä oli tyytyväinen. Hiki kyllä hommassa tuli! Rasta selittikin, että kun on ruokaa tai juomaa ja juhlaa tarjolla, niin kavereita kyllä löytyy, mutta kun apua tarvitaan, niin yhtäkkiä ei ketään ole paikalla (taitaa olla aika universaali ilmiö).
Iltapäivällä käytiin porukalla kajakoimassa Indian Riverillä, jossa on kuvattu mm. kohtauksia Pirates of the Caribbean -elokuvan kakkososaan (Noidan talo). Melottiin kaikki sivuhaaratkin, jonne turistiveneet eivät yleensä mene ja rasta poimi aimokasan herkullisia tuoreita kookoksia, joita nautittiin välipalaksi joella ja osa meni perheelle ruuanlaittoon. Ei yhtään pöllömpi syntymäpäivä!

Maanantaina jatkui matka Dominican eteläosaan, pääkaupunki Roseauhun. Täältä tein pari mahtavaa retkeä vesiputouksille ja sademetsään. Ensimmäisenä päivänä kävin upeilla Trafalgarin putouksilla (onneksi ei ollut risteilypäivä, muuten paikka olisi ollut tukossa turisteja). Nyt paikasta sai nauttia melko rauhassa ja lilliä kuumissa altaissa kolibrien pörrätessä ympärillä ja lämpimän veden helliessä mieltä ja kehoa. Busseja meni aika harvakseltaan, mutta liftaaminen on erittäin hyvä keino liikkua ympäriinsä. Paikalliset ovat erittäin ystävällisiä ja mukavia ja kyydin saa helposti.

Seuraavana päivänä lähdin venehommien jälkeen vaeltelemaan sademetsään, noin parin tunnin retkelle Middlehamin putouksille. Helppokulkuinen polku kulki läpi sademetsän ja tunnelma oli leppoisa. Ketään muita ei näkynyt ja oli mukavaa kulkea metsässä, juoda raikkaista puroista, nauttia eväspullat keskellä hiljaista sademetsää ja katsella etäämpänä agoutin (opussumin sukulainen) puuhailua. Putous itsessään oli todella korkea, kenties n. 70-80 metriä. Alhaalla pääsi uimaan kylmässä vedessä, mutta kauaa ei tohtinut räpiköidä vaan mieli teki poistua kylmästä sumusta melko pian. Hieno päivä jälleen kerran!

Dominica olikin ehkä suosikkisaareni tähän mennessä. Sillä ei ole tarjota juurikaan upeita hiekkarantoja, kuten suurimmalla osalla muita saaria, mutta ihmiset, omaleimainen kulttuuri ja upea luonto tarjoavat hienoja kokemuksia! Dominica onkin loistava kohde ulkoilusta ja vaeltelusta nauttivalle, sillä reittejä ja nähtävää piisaa pitkäksi aikaa! Vain oma jaksaminen on rajana. Lisäksi saari on jonkin verran edullisempi kuin muut. 10 EC:llä (n. 3 euroa) saa jo ruoka-annoksia paikallisista mestoista.

Torstai-aamuna oli jälleen aikainen kello kuuden herääminen ja suuntana oli toinen ranskalainen saari Guadelupen ohella eli Martinique. Ensimmäinen pysäkki oli idyllinen Saint Pierren -kylä, jossa kaikki tuntui tosin olevan kiinni. Ranskalaisilla saarilla esim. syöminen iltapäivällä on erittäin vaikeaa, sillä suurin osa paikoista on kiinni. Onneksi tästäkin kylästä löytyi mahtava leipomo, josta saa herkullisia patonkeja, leivonnaisia ja muita ranskalaisia herkkuja. Kylässä oli oikeastaan kaksi katua (vastakkaisiin suuntiin), joten se oli nopeasti käppäilty ympäriinsä. Hienoja kuvia tosin tuli täällä napsittua! Muutama esimerkki alla ja lisää kansiossa:

Aamulla jatkettiin Anse Mitan -nimiseen kylään, jonka edustalla oli hieno ranta! Jälleen iltapäivällä suurin osa paikoista oli kiinni, mutta onneksi pari ravintolaa oli auki, jossa koetan kääntää ruokalistaa kapteenille ja puhua tarjoilijoiden kanssa, urpon kapteenin raivotessa, miksei porukka osaa englantia, huoooh... Itselläni oli naurussa pitelemistä, kun hän koettaa höpöttää naurettavia iskuyrityksiään tarjoilijoille englanniksi ja välillä muutama sana välissä tulee espanjaksi.

Martinique oli onneksi vain parin yön pysähdys (suurimpana syynä internetaddikti-kapulle huono WiFi-saatavuus ja ranskan kieli, veikkaisin ma) ja lauantaina saavuttiin jo St. Lucialle, jossa ollaan satamassa jälleen. Huolletaan venettä täällä joitain päiviä. Liikkuminen on helppoa, kun ei apuvenettä tarvitse. Pääsee ottamaan kunnon pitkiä suihkuja ja kunnon vessat on lähellä. Ja lisäksi oiva reenipaikka, jossa hyvä punnerrella ja saa TRX-köydet kiinni. Tekee hyvää! Eilen tuli myös käytyä rannalla piiiitkästä aikaa makoilemassa, kun on jatkuvasti veden ja rantojen äärellä, niin siihenkin turtuu, eikä jaksa käydä auringossa makoilemassa, mutta eilen oli kivaa lilluskella ja chilluskella!

Mutta lisää täältä seuraavassa tekstissä!