Maanantaina aamusta lähdettiin siis Sumatralta takaisin Jakartaan. Dösä lähti klo 10 ja saavuttiinkin tavoistamme poiketen mestoille ajoissa. Ennen dösärille menoa käytiin vetämässä reilut aamupalat hotlalla lärviin. Dösä oli taas vanha tuttu DAMRI jossa oli ilmastointi, jalkatilat olivat vaan toudella vähissä! Kelattiin alkuun, että eihän täs mahdu edes istumaan, saatika jos jotain nukkumisen tapaista pitäs yrittää. Noh joku tunti siinä lusittiin polvet kurkussa, kunnes hogattiin, että dösähän oli puoli tyhjä ja vaihdettiin sitten paikkoja, niin molemmille tuli enempi tilaa ja oli huomattavasti mukavempi taittaa matkaa. Matka meni normikuvion mukaan. Ekat pari tuntia ajeltiin, jonka jälkeen dösä ajo botskiin jolla sitten taitettiin Sumatran ja Jaavan saarien väli. Botski oli aika pommi ja helvetin hidas. Toi alla oleva kuva on botskin vessasta.

Matkaa ei paljoa ole, mutta yli pari timmaa siinä meni. Botskista löyty myös snadi "ravintola", josta ostettiin sitten instant nuudelit, jotka maistu ihan hyvältä pikanuudeleiksi. Ainoastaan itseäni alkoi arveluttamaan "liemen" juonti, koska nutskut oli 99,9 rosentin todennäköisyydellä tehty vesijohtoveteen, joka on täällä todella skeidasta. Edes leegojen pesuun sitä ei kuulemma suositella käytettäväksi. Noh nälissään vedettiin sitten nutskut liemineen päivineen lärviin ja mentiin loppumatkaksi kannelle ziigaamaan maisemia, jotka oli ihan jees.

Koko matkan ajan dösät, rekat jne piti moottorit käynnissä, joten pakokaasun katku oli aivan käsittämätön! Botskimatkan jälkeen matka jatkui taas dösällä, jossa ensin Marko alko valittelemaan närästystä. Hetken päästä itselläkin alkoi olla paska olo ja laatan lento oli vain ajan kysymys. Vihdoin kun saavuttiin määränpäähän, eli Gambirin steissille Jakartaan, niin juostiinkin paikalliseen vessaan ja varpusparven jälkeen otettiin taksi Jalan jaksalle, jossa budjattiin aiemminkin. Vedettiin tutun hostel 35:n eteen taksilla ja toivottiin, että siellä olis tilaa, koska olo oli aika oloisa, niin ei voinut vähempää kiinnostaa alkaa majoitusta etsimään. Noh, vapaa huone onneksi oli, vaikka aika pommi sekin oli/on, mutta ei ollut vaihtoehtoja. Siinä sitten illan mittaan vuoron perään juostiin vessassa tyhjentämässä suolistoa, millon mistäkin päästä. Mulla nousi kuume 37,9 asteeseen ja meno oli aika perseestä. Kaiken muun hyvän lisäksi poltin botskin kannella vielä kädetkin, joten nekin kuumotti. Yö meni sitten enempi vähempi sekavissa oloissa. Seuraavana päivänä (eilen) Marko oli jo ihan kuosissa. Mulla sama meno vaan jatku. Kuumetta oli 38c ja olo aika diippi. Fiilis ei oikeestaan paljoa kurjempi olis voinut olla. Muutenkaan eka viikko reissussa ei nappiin oo mennyt ja nyt iski vielä vatsatauti, siinä sitten makasin välillä palellen, välillä hikoillen bunkassa, vessa ei vetänyt ja suihkukaan ei oikeen toiminut. Suihkuun sai onneks tarvittaessa vähän lisää potkua kun kävi mestan pitäjälle siitä mainitsemassa, en sitten tiedä mitä se käy aina duunaamassa, mutta pääsia, että vettä tulee. Tänään aamulla sitten olo tuntu vähän paremmalta ja pääsin jo kämpiltä pois. Äskön vedin vanhan kunnon spaghetti bolognesen lärviin ja on tuntunut sisällä pysyvänkin. Annos oli aika minimaalinen, eikä kovin erikoinen muutenkaan, mutta pääasia, että vihdoin sai jotain syötyä. Noi länkkärisafkat ei täällä päin muutenkaan kovin erikoisia koskaan ole. Kuumetta ei siis vissiin enää ole, joten eiköhän tää tästä pikku hiljaa.

Indonesia on tosiaan maailman suurin muslimivaltio ja se on itselle suhteellisen uusi asia. Ei ole tullut muslimimaissa Turkkia lukuunottamatta käytyä, vaikka paljon on palloa tallattukkin. Allahin läsnäolo kyllä näkyy ja kuuluu. Ensimmäinen rukouskutsu paukahtaa ilmoille mineraateista klo 4.30 ja sen jälkeen huutoa kuuluukin tasaisen tappavaan tahtin. Jengi kulkee rätit tai vaihtoehtoisesti töpselihatut päässä ja kämppien katoista löytyy nuoli, joka osoittaa suunnan Meccaan päin. Jännä, miten iso asia tämä uskonto on näille. No sallitaan se heille. Viinakset ovat tosiaan myöskin arvokkaita, joten ei ole tullut paljoa keittoa nautittua. Balilla (joka ei ole muslimimesta) pitäs olla keittokin edullista, joten veikkaan, että siellä tulee pari iltaa juhlittua :) Snadi nollaus alkaiskin kaiken tän säätämisen jälkeen olemaan paikallaan. Meillä on siis lento Balille 9.6 täältä Jakartasta. Jossu tulee mestoille päivää ennen ja sitten lähdetään kolmistaan jatkamaan matkaa, sitä odotellessa. Markolla on myös syndet tuolloin 9. päivä, joten voi olla bileet luvassa! Jossun syndet on myöskin siitä seuraavalla viikolla, joten eiköhän tässä vielä juhlimisenkin makuun päästä! Mutta mä haen kaupasta appelsiinimehua, joka on toivon mukaan kylmää ja lähen kämpille lepäämään. Jospa sitä tästä vaikka alkais kuosittumaan.