6.11.2010 Lauantai ja iltaa mennään jo

Laiska kun olen niin seuraava teksti on liitetty suoraan omista muistiinpanoista - tai jotain siihen suuntaan... Katsotaan onnistuuko tuo liittäminen, koska teksti on aivan erilainen kuin itse kirjoittaisi, jos ei onnaa, niin sitten pitää kirjoitella kaikki uudelleen.

Viikko on vierähtänyt ajelemalla ympäri pohjois saarta ja kaikenlaista on tullut nähtyä, tosin kuvia ei ole paljoa, koska pysähtely keskelle tietä ei ole jostain syystä täällä sallittua ;)

Road Trip to New Zealand

1.11.2010 Maanantai

Aamulla kamat kantoon ja suunta kohti Wicked campersien varikkoa taksikyydillä, joka oli huomattavasti kalliimpi kuin 25 dollaria. Paikalle saavuttiin ysin jälkeen ja pakko myöntää, että jännitti. Auto oli ihan ok ja kamat sain kyytiin ennätys ajassa, ei kauaa nokka tuhissut. Tosin kunnollisen pakkaamisen saikin tehdä sitten seuraavalla camping paikalla. Ekana saikin mennä heti tankkaamaan, koska tankki täysin tyhjä, sellaisenahan minä kuulemma sen palautankin -> toivottavasti!!

Sitten kauppaa etsimään ja ruokaa ostamaan. Pää oli niin tyhjä ajatuksista, että huomasin seisovani kaupassa ja yrittäväni miettiä, että mitä kannattaisi ostaa ja mitä ei, ja mitä oikeasti tarvittaisiin moisella reissulla. Ainahan sitä voi mennä syömään jonnekin, tai sitten laittaa itse ruokaa jollakin konstilla. Kaasupoltin kuuluu auton varusteisiin, mutta pakko myöntää, että monelta camping paikalta löytyy kunnolliset keittiöt. "Keittiö varusteista" sen verran, että mukana on kahdelle hengelle lautaset ja siihen kuuluvat tarvikkeet, leipäveistä ei ole eikä purkinavaajaa, joten sekin siitä todella hulppeasta varustelusta. Heh, huvittavinta on, että takana on tosiaan pesuallas, tosin pesemiseen sitä tuskin tulee käytettyä, koska mukana joutuu raahaamaan isompaa vesiastiaa, josta menee putki tähän altaaseen.

Kaiken tämän jälkeen oli aika lähteä ajamaan, siis kunnolla ajamaan kohti pohjoista. Heti alkuun lähdin väärään suuntaan, joten piti käydä kääntymässä ja suunnata takaisin samaiselle tielle. Ykköstietä kohti pohjoista lähdettiin huristelemaan. Orewassa pysähdyttiin ensimmäisen kerran katsomaan rantaa ja kuvaamaan sitä hieman. Takaisin ykköstielle eli reitti meni seuraavasti:

Auckland (road 1) - Orewa - Warkworth - Wellsford - Brynder Wyn - Waipu - Whangarei - Kawakawa - Moerewa - Kaitaia - Awanui

koko tähän ajomatkaan meni koko päivä ja jos oikein muistan niin jossain Moerewan jälkeen otin kyytiini liftarin. Paikallinen ukko oli kävelymatkalla seuraavaan kylään, matkaa noin 75 km. Ihan hulppea kävelymatka. Mukavaa seuraa, tosin itse en tainnut olla kovin hyvää, koska olin kärsinyt jo jonkusen aikaa kovasta päänsärystä. Jätin miehen kyydistä Kaitaiassa ja jatkoin siitä vielä itse Awanuihin, johon pysähdyin, koska olo alkoi olla todella huono. Motelli oli aika mukava, tosin mitä siinä hädässä kerkesin katsoa, kun oksennus tuli saman tien. Migreeni kohtaus, ja ei kovin mukava sellainen. Tietenkin, jos ajaa usean tunnin kärsien pahasta päänsärystä ja jatkaa vain matkaa, vaikka olisi järkevämpää pysähtyä lepäämään, niin mikäs siinä sitten. Kuvia ei matkalta juurikaan ole, koska olisi joutunut pysähtymään jatkuvasti, jos olisi halunnut jotain kuvata. Typerää tosiaan, matkanteko olisi paljon mukavampaa ja helpompaa, jos olisi seuraa. Saisi niitä kuviakin enemmän…

2.11.2010 Tiistai

Aamulla pakkasin jälleen kaikki kamat takaisin autoon ja matka kohti pohjoiskärkeä jatkui jälleen. Päänsärky oli hieman helpottanut, joten parisen särkylääkettä napattuani eikuin ajamaan. Ykköstietä jälleen kerran aina pohjoiskärkeen asti, jonne selviydyinkin ihan ok, vaikka väsy olo oli edellisen päivän jäljiltä edelleen.

Cape Reinga on NZ:n pohjoiskärki, jossa on valkoinen majakka ja suuntakyltit, joissa ei edelleenkään mainita esim. Helsinkiä vain Sydney, Moskova jne. Booring places. Mukavat näkymät ja rantaa riitti vaikka silmän kantamattomiin. Seuraavan pysähdyksen teinkin Ninety Mail Beachilla. Rantaa oikealla ja vasemmalla, ja jos en olisi ollut vuokra-autolla liikkeellä, niin olisin voinut ajaa rantaa myöten takaisin aina Waipapakauri rannalle asti. Tosin juuttuminen hiekkaan olisi ollut epämukavaa ja varsinkin, jos ei olisi päässyt pois jumiintumisesta.

Seuraavaksi suuntasin matkani kohti Bay of Islandia eli reitti meni seuraavasti:

Cape Reinga - Awanui - Kaeo (Roead 10) - Paihia

Paihiassa kävin keskustassa info keskuksessa hieman katselemassa paikkoja, sekä ostamassa joitakin postikortteja sekä retkimukin, joka parin päivän kuluttua osoitti jo vuotamisen merkkejä, ei hyvä. Tosin nätti kuin mikä, harmaa jossa on kiwi linnun kuva. Niin ulkonäöllähän tuota merkistyä on - HAH!! =D

Yö tuli vietettyä ensimmäistä kertaa oikealla leirintä alueella. Keittiö, vessa ja suihkut löytyivät erillisestä rakennuksesta, joten ei ihan puskassa tarvinnut käydä. Ilmeisesti onneksi, näitä leirintä alueita ei saa pitää, ellei vessoja löydy. Ilmaisista paikoista en ole niinkään varma, enkä halua välttämättä tutustua. Illalliseksi oli paistettua jauhelihaa, nuudeleita ja leipää, jotka tosin paikallinen kissa selvästikin halusi jakaa. Mikä ihme näissä ihmisissä on vikana, kun pitää kissoja tai koiria ottaa (varsinkin kissoja) ja sitten niistä ei pidetä huolta, vaan annetaan raukkojen nälkiintyä. Ilmeisesti nälkiintyminen on aika kovaa, koska löysin pienimmän kissoista tutkailemassa autoani sisältä. Tässä vaiheessa on hyvä toivoa, että Jerrystä pidetään huolta - parasta olisi!! (Sain viestin, että hyvässä lihassa on ja unta kuulema riittää ;) )

Yö meni ihan mukavasti. Avasin auton kattoikkunan ja jätin sen raolle, että raitista ilmaa tulisi edes vähäisen. Sen verran viileät yöt, että ei tarvitse hikoilla makuupussissa. Autossa on sentään kolme patjaa, mutta ei mitään muuta, joten sekin siitä liinavaate, peitto ja tyyny varustelusta. En tiedä, mitä ihmiset tekevät, joilla ei ole mukana omaa makuupussia, ehkä jokainen yö tulee vietettyä sitten backpackers paikoissa tai motelleissa. Hyvä ratkaisu on, jos omistaa YHA tai Backbackers kortin, saa alennusta majapaikoista...

3.11.2010 Keskiviikko

Illan torkku ja aamun virkku - aurinko laskee jotain 20 aikaan ja nousee siinä kuuden kieppeillä, joten, jos ei osaa nukkua valoisassa niin aamulla tulee herättyä todella aikaisin. Nukkua tosin voi yrittää, mutta meikäläiseltä ei onnistu kovin hyvin.

Edellisenä päivänä olin käymässä tässä info keskuksessa, jossa voi varata reissuja jne., joten käskivät tulla seuraavana päivänä takaisin ja varata reissun, minkä haluan tehdä keskiviikkona, joten aamupalan jälkeen, jonka jaoin jälleen kissojen kanssa, suuntasin matkani kohti tätä info pistettä. Halusin mennä katsomaan saaria ja uimaan delfiinien kanssa, mutta yritys mikä olisi tehnyt juuri sen reissun, minkä olisin halunnut, ei tehnyt matkoja kuin vasta seuraavana päivänä. Päädyin lopulta seilaamaan koko päiväksi saaristoon, ja jopa yritimme uida delfiinien kanssa, jotka selvästikään eivät tänä päivänä halunneet uida meidän kanssa - menivät aina karkuun, kun yritimme päästä lähelle.

Matka alkoi Paihiasta ja ensimmäisenä suunnattiin Russeliin hakemaan toisia ihmisiä. Ilma oli upea, aurinko paistoi ja tuuli ei ollut kovin kylmä. Tosin ilman takkia ei olisi ulkona selvinnyt kovin kauaa. Maisemat olivat todella upeita. Saaria riitti vaikka kuinka ja paljon ja jos oikein muistan, niin niitä on jopa 144 kappaletta. Seilailu reitti meni jotenkuten näin:

Paihia - Russel - Moturoa Island - Black Rocks - Rangihoua Bay - Assassination Cove - Motuarohia - Moturua Island - Motukiekie - Otehei Bay (täällä käytiin lounaalla) - Urupukapuka Island - Waewaetorea Island - Okahu Island - Hole in the rock (Motukokako)

Mahtavia saaria. Jokainen oli vihreitä kukkuloita ja lampaita sekä joitakin puita ja erittäin turkoosia vettä rantoineen, ihanteellisia paikkoja varmastikin snorklata ja sukeltaa ja nähdä meren eläviä.

Yritimme tosiaan uida delfiinien kanssa ja olin jopa niin optimistinen, että otin kamerankin mukaan uimaan. Vesi oli todella kylmää, joten sain sentään märkäpuvun, joka onneksi hieman lämmitti, kun joutui verkossa istumaan veneen yrittäessä viedä meitä lähemmäksi näitä meren eläviä. Hankalaa, kylmää ja kovaa kyytiä sai tosiaankin tässä verkossa istuessa. Viimein kun käskivät uida merelle, en nähnyt yhtäkään delfiiniä edes selkäevää. Tosin nyt ollaan kyllä samoissa vesissä uitu, mutta useamman metrin päässä toisistamme. Harmittaa, koska en saanut yhtäkään kuvaa, edes veneestä otettua näistä delfiineistä. Joitakin kuvia on itsestäni märkäpuvussa ja snorklaus maskissa. Ei kyllä kannata julkisesti näyttää ;)

Tämän jälkeen matka jatkui erittäin suolaisissa merkeissä uusia saaria katsomaan ja lopulta yhden aikaan päästiin lounaalle yhdelle saarista. Lounaaksi keittoa ja mitä olin nyt sitten evääksi ottanutkaan. Tämän jälkeen kävely kukkulalle ottamaan hieman kuvia ja sitten takaisin veneelle ja matka kohti Hole in the Rockia alkoi. Oli kyllä iso reikä ja kuvia tuli otettua varmasti paljon.

Viimein kun Paihiaan päästiin takaisin, jatkoin matkaani kohti etelää. Seuraavana paikkana oli Kaihu ja Waipoua Kauri Forest. Ei sentään onneksi kamalan pitkä ajomatka pitkän päivän jälkeen, mutta tiet ovat kyllä täällä jotain ihan muuta. Joko mennään ylös tai tullaan alas, ja mutkia riittää. Metsä oli kyllä upea ja yö tuli vietettyä Waipoua Forest campgroundilla, nukkuen jälleen autossa. Ihan ok, koska viimein pääsi suihkuun.

4.11.2010 Torstai

Aamulla ajoin takaisin metsälle ja kävin kävelemässä parilla eri reitillä. Ensimmäisessä paikassa pääsin katsomaan ns. isä puuta. Oli muuten todella iso. Kuten prosyyrissä sanottiin, olisi ollut aivan ihanaa päästä halaamaan kyseistä puuta, oli niin mahtava. Mutta aamu alkoi vallan mainiosti mukavalla kävelyllä vesisateessa, miten muutenkaan. Onneksi sekin loppui ja päivästä muodostui kaunis ja kuuma, ainakin autossa. Ja lopulta jälleen kerran matkalle kohti etelää.

Tarkoituksena oli päätyä Raglaniin, mutta koska tien viitat on mitä on, niin päädyinpä lopulta melkein Hamiltoniin. Onneksi tuli kurkattua karttaa, joten ajoin Otorohangaan, jossa jälleen vierailin info keskuksessa ja varasin seuraavaksi päiväksi reissun katsomaan Waitamon luolia sekä punkkaamaan Rap, Raft'n Rock in hostelliin, tosin taitaa olla backbackers paikka, aika kallis, 30 dollaria yöltä. Illalliseksi jälleen kerran paistettua jauhelihaa sekä mitä ikinä nyt kaivoin laukuista. Olo oli kyllä todella väsynyt, aikamoinen päivä takana. Seuraa sentään oli illalla kolmesta muusta matkalaisesta, joten jaettu huone oli täynnä.

5.11.2010 Perjantai

Hyvin nukutun yön jälkeen on aina mukava aloittaa hyvällä aamupalalla ja siitä suunnata kohti seikkailuja. Päivän teemana oli tutustuminen Waitomo luoliin. Seikkailu alkoi yhdeksältä aamulla paikasta, missä juuri vietin yöni. Seurueemme koostui kuudesta henkilöstä, ja matka alkoi autolla kohti luolia. Hieman epäilytti, kun pääsimme paikkaan, missä oli tarkoitus vaihtaa vaatteet. Pari hassua konttia ja vanha rakennus, joka lähinnä näytti kohta sortuvalta. Märkäpuvut ylle, kypärä päähän ja saappaat jalkaan sekä valjaat päälle, takaisin autoon ja jälleen ajoa.

Ensimmäisenä päästiin abseilaamaan alas luolaan. Jännittävää, koska jälleen kerran käytettiin varusteita, jotka eivät olleet tuttuja meikäläiselle. Ei kun kuilun partaalle, istu valjaisiin ja anna mennä, helppoa kuin mikä. Ja laskeutuminen, niin kaunista vihreää ja wau… Luolan pohjalle kun päästiin, niin valjaat pois ja kumirenkaan kainaloon ja lamput päälle ja kävelemään kylmään veteen.

Päästiin ryömimään erittäin kapeisiin onkaloihin ja halkeamiin, jännää, sekä lopulta kellumaan kumirenkailla veteen ja valot pois ja ihailemaan glowormseja koko matkalla kelluen kohti paikkaa mistä oltiin alas tultu. Upeaa, kerta kaikkiaan upeaa…

Seuraavaksi päästiin virran vietäväksi, eli istu renkaalle ja anna virran viedä. Hieman nopeampaa menoa ja syvemmälle luolaan. Kuvia ei saanut ottaa omalla kameralla, koska kameran tuonti oli kielletty, joten pakko oli niistäkin kuvista maksaa ekstraa. Kynimistä, jos minulta kysytään!!

Lopuksi kiivettiin kumisaappaissa ylös takaisin maan pinnalle, ja oli kyllä niin hauskaa, että olisi voinut tehdä sitä vaikka kauemminkin, tosin toisilla varusteilla ja ilman painavaa märkäpukua. Kiipeily seinämät täällä ovat aivan upeita ja pakko yrittää muistaa käydä kyllä jossain kokeilemassa vaikka vain sisäkiipeilyä.

Viimein, kun päästiin vaihtamaan vaatteet, huomasin kumisaappaita pois ottaessani, että olin loukannut vasemman jalkani jossain. Ei kovinkaan iso mustelma, mutta erittäin kipeä! Nilkuteltu on sitten koko ilta ja tiikeripalsamia on laitettu mustelmaan ja toivottu, että huomiseen mennessä paranee sen verran, että voi hieman jo kunnolla kävellä ja jatkaa matkaa edelleen kohti etelää.

Tällä hetkellä tuijottelen vain elokuvia, koska tv ei ilmeisesti näy täällä… ikävä kyllä ja Internetiin en pääse, joten päivitettävää riittää, kun siihen päästään.

6.11.2010 Lauantai

Matka jatkui tänään jälleen kerran alas etelään ja tarkoituksena oli päätyä Tongariroon, mutta mieli muutui heti matkan alussa. Nyt ollaa New Plymouthissa ja huomena suuntaan ylös vuorolle. Lunta on kuulema huipulla niin paljon, että sinne ei pääse, mutta pienempiä kävleyreittejä voi kuulema mennä. Katsotaan, josko vaikka lähden 2 päivän reissulle punkkaamaan yksinäiseen mökkiin keskelle ei mitään... onhan sitä nyt jotain täällä tehtävä :) Ruokaa on hommattu ainakin sen verran, että ei nälkään kuole, mutta polttonestettä tarvitaan vielä. Noh, huomenissa sen sitten näkee, miten tytön käy...

Tänään on luvassa ilotulitus illalla paikallisessa isossa puistossa, joten alan suunnata sinne päin ja syömäänkin jotain paikallista herkkua. Mukavaa on ollut ja aurinkokin edelleen paistaa, vaikka tuuli onkin todella kova. Pitänee takki ottaa mukaan...

JA sitten perheelle ja niille harvoille tutuille:

Kuten jo viestin laitoin niin paluu aika on muuttunut ja TOIVOTTAVASTI sovitte keskenänne hakemisesta ;) Olisi vallan mukavaa... =D Jos kysyttävää niin laittakaa viestiä. Sorry, mutta en voinut juurikaan vaikuttaa paluu päiviin, joten menee aika pitkälle. Onneksi paluu aika on sentään ihmisten aikaan eikä keskellä yötä.

Terveisin vuoren juurelta,

Marika