Northern Territory

Uluru, Kata Tjuta and Kings Canyon

Viiden paivan reissu from "aussi Bushes" on sitten tehty. Aivan loistavaa oli, joten voin suositella kaikille lampimasti. Niin ja huomioikaa tietenkin aika milloin sinne menette. Tahan aikaan vuodesta siella oli kylma, joten luojalle kiitos omasta makuupussista, joka on valmistettu suomessa, joten paleltumiselta valtyttiin!! Aamun lampotila viiden aikaan oli reilusti alle +10, mutta ei ihan sentaan nolla astetta (toisaalta kenellakaan ei ollut lampomittaria ja tuuli oli aivan kamala). Ensimmaista kertaa reissulla sai todella kayttaa, luojalle kiitos, ns. talvisia toppahousuja, pipoa, huivia, lampopaitaa + hupparia ja viela takki siihen paalle! Etta oli hyva olla =D

2.9 Brisbane - Cairns - Alice Springs - Uluru l. Ayers Rock

Matka alkoi 2.9 aikaisella lennolla ensin Cairnsiin ja sielta Alice Springsiin. Taalla ollessa unohtaa taysin nuo kasittamattomat valimatkat! Jos olisi bussilla lahtenyt Brisbanesta kohti Alice Springsia, olisi matka kestanyt noin 59h ja risat (uskokaa tai alkaa, koska mietin tata vaihtoehtoa mielummin kuin lentamista), ajan lisaksi hinta oli aivan kasittamaton tuolle bussilipulle, melkein 600 dollaria (ja vain yhteen suuntaan! -> lentolipun hinta 260 dollaria ja lennot kesti yhteensa 5h ja 30 min).

Lentokentalta paasi todella helposti bussilla eteenpain ja ensimmainen yo tuli vietettya paikassa, jonka nimi oli Desert Palms Resort. Wau, oikein ylellista olla yksin kolmen hengen huoneessa (ilmeisesti tama ei ole turisti aikaa). Ainoa "huono" asia oli se, etta lahella ei ollut mitaan sopivan hintaista paikkaa, missa syoda - kaupunkiin oli 30 min kavely matka, great! Onneksi respasta sai ostettua suht halvalla hieman ruokaa, joten iltapala nautittiin terassilla seuraten mahtavaa ukkosnaytelmaa vahan kauempana aavikolla. Illalla vetta tulikin sitten aivan kaatamalla ja sisalla kuuli, kuinka tuuli piiskasi ulkona.

3.6 Ylara - Uluru

Seuraavana aamuna 5 aikaan ylos ja 6 pintaan meikalainen napattiin matkaan tienvarrelta! Ilmeisesti meikalainen oli ainoa yksin matkustava, joten ei tarvinnut miettia 2 sekunttia kauempaa, kuin sain hommattua itselleni paikan ohjaamosta =D Likat hei, suosittelen tata lampimasti ;D

So I'm on the road again..... Hieman porukasta, jossa matkustin taman 5 paivaa..... Ensinnakin, opas oli ranskalainen mies (missa ihmeessa ovat kaikki nuoret sinkku aussi miehet?!) Terry (nimi kirjoitetaan kuitenkin jotenkin taysin eritavalla), mahtava tyyppi!! Yhteensa meita oli 12, joten tasan puolet porukasta eli 6 henkiloa oli saksasta (miehitys menossa?) 2 ranskalaista (eli yhteensa Terry mukaan laskettuna 3) ja 2 aussi tyttoa Melbornesta ja mina eli oli suomikin edustettuna! Jostain syysta olin todella mielenkiintoinen, johtui varmaan tuosta, etta olin suomesta ja matkustin yksin?!

Ensimmaisena paivana ajettiin 500km ja risat kohti Yularaa, missa perusleiri sijaitsi. Kamat leiriin ja samantien kohti Ulurua. Hammentavaa, kuinka keskella ei mitaan yhtakkia kohoaa iso kasa kivea keskelta aavikkoa. Toisaalta tassa vaiheessa voi varmaan kertoa, etta Northern Territory on Australian kuivinta ja aavikkoisinta osaa - jostain kumman syysta (lieko syyna globaali ilmaston lampeneminen) vetta on satanut noin kuukauden paivat, joten puhettakaan aavikosta ei voinut pitaa! Joka paikka oli todella vihreana ja kaikki mahdolliset puskat ja ruohot kukkivat. Todella kaunista!! Vetta tulee tassa osassa maata ehka vuoden aikana noin 70 mm, joten tuohon paivaan mennessa oli kuukaudessa tullut noin 500mm!! Etta silla tavalla....

Ulurua eli Ayers Rock on tosiaan mahtava naky! Punaista hiekkakivea noin 380 metriin asti. Ylos on mahdollista kiiveta, mutta aborginaalit toivovat, ettei tata tehtaisi, koska paikka on pyha heille. Onneksi tana paivana kiipeaminen oli kiellettya kovan tuulen takia, joten ei tarvinnut katsella amerikkalaisia turisteja ahertamassa ylos sileaa kalliota. Kuvia tuli tietenkin napsittua noin miljoona, toivottavasti nuo, mita tahan valitsin kertovat tarinan. Paikassa on jotain uskomatonta - ja ainakin yksi saavutus tehty tassa pienessa elamassa - tuota kivea on nyt KOSKETETTU!! =D

Aborginaalit kayvat edelleen paikalla tekemassa omia pyhia rituaalejaan, joten paikoitellen valokuvaaminen oli kiellettya sakon uhalla (5,000 dollaria). Kuten yleensa amerikkalaiset osaavat, niin paastiinpa todistamaan sitten oikein paikanpaalla, kuinka tuota sakkoa kirjoitettiin turisti ryhmalle!!

Illan parasta oli tietenkin katsella auringonlaskua Ulurulla. Illan tarjoiluun kuului lasillinen shamppanjaa seka tietenkin pienta suolaista purtavaa - siis tietenkin.... Auringonlasku on sinaansa mielenkiintoinen Ulurulla, koska valo saa kiven varit muuttumaan minuutin sisalla todella raiskyvan punaisesta melkein vaalean punaiseen. Loppu ilta menikin laittaessa illallista ja ihaillessa todella upeaa tahtitaivasta... ja niita riitti!!

4.6 Kata Tjuta

Aikainen heratys kuten edellisenakin aamuna ja kylma kavely aamun auringossa lapi mahtavien kanjonien ylos rinnetta ja alas toista. Paikkaa tosiaan voi kutsua tuulien kanjoniksi. Kylma tuuli puhalsi lapi koko matkan, vaikka hikoiluakaan ei voinut taysin valttaa noustuaan ylos rinnetta. Koska oltiin ainoat sina aamuna liikkeella, nahtiin aamusta myos villeja kenguruita ruokailemassa, haukkoja seka erisorttisia papukaijoja. Paikasta ei saanut kunnollista panoraama kuvaa, ikava kylla.

Iltapaivasta takaisina leiriin syomaan ja pakkaamaan kamat, koska paikan vaihto oli edessa. Joten matka tienpaalla jatkui jalleen kerran iltaan asti.

Illallinen laitettiin talla kertaa nuotiolla. Kolme pataa porisemaan hiilille ja perunoita hautumaan tuhkaan. Aivan loistavaa ruokaa!! Kypsymista odotellessa kaveltiin aavikolle jalleen ihailemaan auringon laskua. Paikan paalla oli yllatys, yllatys, kuvausryhma!! Ei edelleenkaan hajuakaan kuka tuo nuori aussi kundi oli, mutta kuulema joku matkailu ohjelman tekija ja kuuluisa taalla Ausseissa.. Vahino vain ettei tullut napattua kuvaa;))

Iltanuotion kohokohta taisi olla se, kun Terry kertoi seuraavan paivan ohjelmasta. Luvassahan oli kiipeaminen Kings Canyonille ;) Ensimmainen kysymys oli, osaavathan kaikki kayttaa kiipeilyvaljaita?! Mitka ilmeet ja hiljaisuus =D No, yksi meista osaa, joten katsotte vain, mita Marika tekee ja teette perassa - tietenkin kiipeaminen onkin ihan toinen asia, mutta kylla se siita, seuraatte vain Marikaa! Voitte varmaan kuvitella raukkaparkojen todella kauhistuneet ilmeet!! Kaikkien tuijottaessa meikalaista, ei vain enaan yksinkertaisesti kyennyt pitamaan pokkaa, joten Terry paasti raukat pinteesta... voi sita syvaa huokausta =D Jestas, meikalaisella oli kylla niin hauska ilta, etta naurattaa vielakin ;D

5.6 Kings Canyon

Kulmin aamu ikina!! Ensimmaista kertaa naki, kuinka kaikki olivat vetaneet varmaan kaikki omistamansa vaatteet paalleen. Kasittamatonta on se, ettei ilmeisesti kukaan muu ollut tajunnut sita, etta aavikolla ON todella kylma, kun aurinko laskee ja alkaa tuulla! Piti heti ensimmaisena viritella tulet, jotta eurooppalaisten kohmeet lahtivat liikkeelle ja paasivat aamiaiselle... Siina jutellessa Terryn kanssa, koska meika oli jalleen ensimmaisena ylhaalla innokkaana uuteen paivaan, kertoilivat muut etteivat olleet juurikaan nukkuneet, koska olivat palelleet koko yon. Outoa, koska jokaisessa teltassa oli makuupuussi seka ainakin kaksi huopaa - ilmeisesti eivat osanneet kayttaa niita.... Joten jalleen kerran ISO kiitos suomalaisille retkeilykamoille!! Ei tarvinnut palella yhtakaan yota, vaan kerrankin taman reissun aikana tuli nukuttua TODELLA hyvin. =DD

Paivan diili oli todellakin mielenkiintoinen. Meikalaisen homma (palkanmaksusta kerron myohemmin) oli tulla viimeisena ja katsoa, etta kaikki selviytyvat onnellisesti perille asti. Nousu oli hikista puuhaa ja tuuli sitakin mukavampi. Juu, ja ei tarvittu koysia ;)

Mitka nakymat!! Kuvia olisi tullut otettua enemmankin, mutta kamera jalleen kerran aloitti temppuilun. Error 99 - what a f***?! Akku alkoi vedella viimeisiaan, ehka jotain tekemista pudottamisen kanssa tai sitten kosteuden ja kylmyyden?! Tieda tuosta, mutta ihan ok kuvia tuli sentaan jonkusen verran. Ehdottomasti reissun antoisin paiva!! Tasanteelta paasi kurkkimaan alas rotkoon, kunhan ensin kavi makuulleen. Kukaan muu ei tainnut tata harrastaa, ilmeisesti korkeanpaikankammoa tai jotain. Itse olisin voinut viettaa vaikka koko paivan ihaillen maisemia ja etsien kuvauskulmia, mutta ei auta... en saanut jaada makoilemaan...

Kummallisinta on se, etta ihmisen pitaa menna maapallon toiselle puolelle tajutakseen jotain =D Vihdoin ja viimein (tai no) voi nostaa kadet ilmaan ja suorastaan nauraa aaneen! Pitkasta aikaa todella mahtava olo, tama on sita jotain, mika on tehty minua varten... Aikaa tahan nauttimiseen todellakin oli, koska laskeutuminen kavi hitaasti porukoilta.

Ehdottomasti reissun paras paiva!! Viela parempaa oli, kun paasti takaisin Alice Springsiin, niin sain vaivan palkaksi illallis ja aamupala tarvikkeet Terrylta. Rahan saastoa, kylla ja hyvaa ruokaa :)

6.9 Alice Springs - Sydney - Brisbane

Nyt ei ollutkaan sitten muuta kuin koko paivan matkustamista takaisin Brisbaneen luvassa. Kampille saavuin joskus hieman ennen 21 illalla. Vasynyt, mutta onnellinen reissaaja =D Pyykkaysta piti harrastaa kone tolkulla, ei tarvitse heti Sydneyssa maksaa siita hommasta...

7.9. Tana aamuna

Nyt ei olekaan luvassa muuta kuin pakkaamista ja pakkaamista. Todennakoisesti joutuu lahtemaan postiin ja lahettamaan paketin suomeen, koska Uudessa Seelanissa on yhta tiukat lait kamojen tuomisesta maahan kuin ausseissa. Joten veistokset lahtevat kotia kohti postin mukana + seka muuta kraasaa. Joten Kati, luvassa paketteja :)

Huomena itsensa loytaa siis Sydneysta eli nokka kohti uusia seikkailuja...

Ja viimeisena, numero muuttunut siviilinumeroon!! Ilmoitan, kun vaihdan taasen takaisin tyoaalloille =D Toivottavasti nyt viestit ja puhelut tulevat lapi!!!