Koh Ngai

Nippa nappa ehdimme Koh Ngain laxttaan sillä satamakuljetus oli reippaasti myöhässä... Eldelle joka ei ikinä oo myöhässä, meinas jo tulla vatsahaava. Huolet kyllä kaikkosi viimeistään Koh Ngailla, totaalinen akkujen latauspaikka. Saarella ei ole ollenkaan teitä, sähköt ovat toiminnassa ainoastaan klo 18-07 ja siellä on 1 ranta, jonka varrella saaren kaikki 5 majoitusvaihtoehtoa ovat. Pari kalliimpaa resorttia ja muut bungaloweja.

Ranta oli niin matala, että lautta jäi kauemmaksi ja eri hotellien pitkähäntäveneet tulivat rannasta hakemaan ihmisiä kapsakkineen. Meillä ei taaskaan ollut etukäteen varattua majoitusta, joten pokkana hyppäsimme yhteen veneeseen. Ja onneksi tällä paikalla oli vapaita bungalowejakin, ei tarvinnut rinkkaa raahata jxxri rantaa pidemmälle, hyvä säkä.

Tosin ilmastoinnista sai pulittaa melkoisen määrän extraa, joten check in propellihxoneeseen ja rantsuun. Juuri muuta, kuin ranta Ngailla ei olekkaan, makoilimme rannalla ja kävimme snorklaamassa. Aivan rannan tuntumassa oli hienoja koralleja ja paljon kauniita kaloja.

Illalla satoi pitkästä aikaa, mutta onneksi bungalowimme katto kesti, bambujen alla oli tällä kertaa myös pelti. Aamulla ei tullut nukuttua myöhään kun propelli lakkasi pyörimästä klo 7, vaikka bambumaja ei ihan kaikista tiivistetyin majoitus oo, niin melkosen kuuma sielläkin tulee ilman minkäänlaista viipperää. Yksi yö oli ihan riittävä meille ja pakkasimme rinkat ja lautalla kohti Koh Mookia.

Koh Mook

Mookilla oli samanlainen meininki, että lautta jätti kauemmaksi ja hotellien pitkähäntäveneet hakivat rantaan. Veneessä sakemannit alkoivat sohottaa, että he ovat väärällä rannalla, pitkähäntävenekuski ei puhunut sitten sanaakaan englantia eikä kukaan tiennyt oikein että mikä meno ja onko monta rantaa vai ei. Niin me pomppasimme pois kyydistä kun ranta näytti kivalta. Pitkästä aikaa jouduimme hakemaan majoitusta, kun useampi paikka sanoi olevansa täynnä.

Yhdestä ravintolasta sitten huudeltiin, että heillä olisi tilaa. Mayow ravintolalla olikin kymmenkunta bungalowia ja kun hintakin oli vain neljäsataa b yö eli 10e, niin varasimme majoituksen kahdeksi yöksi.

Heti alkoikin sitten tapahtua, sujuvasti jätimme avaimen sisälle kämppään ja tietysti juuri meidän kämpän toinen avain oli hukkunut. Illalla kuulemma tulisi joku joka ehkä menee katon kautta.. melkoinen talonmies Pikkaraisen ja Hämähäkkimiehen sekoitus saisi ollakkin, jos peltikaton läpi menee. Siinä hetki kirottiin ja tuumailtiin helteessä. Mittailtiin, että mahtuisiko Peke sivuikkunasta ja mahtuihan se. Irrotettiin ikkunasta lasiset säleiköt, ei tarvittu edes väkivaltaa, lähtivät ihan nätisti, ja Peke sukelsi kuperkeikalla sisään. Ja avot, avain kassiin ja menoksi.

Koh Mook on pieni saari, jossa on yksi tie, puolet siitä on kuin kyntöpeltoa ja puolet asvalttia. Kestää n.30 min kävellä rannasta satamaan, ja näin oletkin jo kulkenut saaren päästä päähän. Saarella toimii sivuvaunulliset mopotaksit joka kyyditsevät ranta-satama väliä 50 b-hlö, eli rontti 1 e.

Majoitusvaihtoehtoja on kymmenkunta, 1 vähän parempi resortti rannalla ja loput eri tasoisia bungaloweja ja myös telttamajoitusta.

Kun saareen tutustumisen jälkeen tultiin takaisin kämpille, niin vessassa odotti yllätys -ei, ei taaskaan vieras nainen- vaan n. neljäkymmentä senttinen lisko! Krokotiilinnahkainen ja pitkäkyntinen. Liikkuu muuten yllättävän rivakasti sellainen otus. Ei uskaltanxt koskea sihen, kun ei oikein tiennyt että onko myrkyllinen vai ei. Respasta sitten lähettivät paikallisen jantterin, jonka ajateltiin toteavan, että jaaa, tää on tämä erectus lisko, ei vaarallinen, ja ottaisi sitä niskasta kiinni ja veisi pois. Juu no, tämä kaveri sen sijaan pelkäsi liskoa jopa enemmän kuin me. Ei se osannut tehdä sille mitään... lähti hakemaan narua ja kun palasi, niin lisko reppana oli tietysti ihan paniikissa ja oli tunkenut itsensä neljäsenttiseen viemäriputkeen. Vähän hännänpäätä ja toista takajalkaa näkyi. Me yritettiin nostaa sitä hännästä ylös, mutta lisko laittoi vastaan, tai oli juuttunut. Paikallishemmo sitten lirutti vettä päälle ja totesi okei ja häipyi. Liskon häntä vielä vipatti putkesta. Kai se sinne valitettavasti kuoli. Kuja juttu.

Ilmeisesti se oli kiivennyt ulkoseinää pitkin ja mätkähtänyt seinän ja katon välisestä raosta lattialle. Paniikissa tietysti tunki itsensä ainoaan reikään jonka näki, tajutonta, että niin iso otus mahtui sinne.

Seuraavat kämppään saapumiset olivatkin sitten ihan valmista Haukat kotivideot materiaalia. Taskulamput tanassa kolisteltiin jo terassilla, ja sitten tsekattiin tönön jokainen kolo. Myös katto, ja hyvä niin sillä ekana iltana katossa killitti iso lepakko, sen vartalokin oli lähes iviisitoista senttinen. Hyyyyi. Taskulampulla kun sitä hetken aikaa osotteli niin lähti menemään.Ei varmaan tarvi sanoa, että sinä yönä ei nukuttu kauheen levollisesti.

Koh Mookin suuin nähtävyys on Emerald cave, johon päästäkseen on uitava pilkkopimeässä 80 metrin matka. Kuten on jo aikasemminkin on todettu, me ei mitään oppaita tarvita, niin mitäs siinä, pelastusliivit päälle ja veteen vamos. Hurja tunne, kun uit pienestä tunnelista sisään, etkä näe yhtään että mitä on edessä, eikä oikein viitsi jalkojakaan laskea, kun ei tiedä minkälainen pohja on, tai mitä ylipäätänsä pinnan alla on.

Elde päästi muutaman kerran aika kimakan äänen kun käteen osui vedessä kelluva lehti. Semisti siellä pimeässä kävi mielessä, että oliskohan se opas ollut jees, mutta onneksi jo kohta näkyi valoa ja eteen avautui pieni vihreä laguuni, jota aikoinaan käyttivät merirosvot saaliinsa piilottamiseen. Hieno paikka ja siisti kokemus.

Koh Mook oli kiva paikka, nautimme auringosta, tulisesta ruuasta ja saaren välittömästä tnnelmasta. Heh, kuullostaa ihan opaskirjalta. Jos menette tänne, varatkaa mukaan taskulamppxu kynttilöitä ja paaaaaljon hyttysmyrkkyä ja kierukoita. Myös patterilla toimiva minituuletin olisi ollut kätevä, sillä sähköjen hiipuessa propellista ei juuri ole apua.

Saarella on sähköt, kaksneljä-seittemän, mutta ne toimii vähän miten sattuu. Harvemmin sitä on tullut suihkuteltua kynttilänvalossa.

Koh Lipe

Lipelle vievällä speed boatilla oli käytössä thaimaaalainen pakkaustaktiikka, veneessä oli n. 50 hlöä ja kaikkien kamat, siellä olisi varmaan saanut olla max. kakskyt. Oli vähän paikat piukeessa ja kylkimyyryä matkustettiin kaks h, oikeastaan kolme sillä vene oli lähes txnnin myöhässä.

Lipe vaikutti heti samalta kxin Phi phi, mutta onneksi kuitenkin osottautui tsiljoona kertaa paremmaksi paikaksi.

Löysimme rannasta ok bungalowin, jossa seinät oli kattoon asti kiinni ja johon kuului myös aamupala, hinta 800b, yö. Kävimme katsomassa myös halvempaa,lähes Koh Mookin kanssa samanlaista hyvin ilmastoitua bungalowia kuusisataa yö mutta lisko- ja lepakkodisco vielä mielessä, päädyimme tällä kertaa kalliimpaan.

Lipellä oli rauhallinen meno, kenelläkään ei ollut kiire mihinkään. Myyjät ei huudellut ja kojuissa saat katsella rauhassa. Lipellä on kävelykatu jota pitkin pääset oikeastaan kävelemään koko saaren ympäri, autoja saarella ei ole, mutta mopoja jonkun verran.

Kun tässä ollaan sukeltajia, heh, niin ostettiin omat maskit ja snorkkelit, onhan se kiva kun tietää ettei kukaan muu ole mälvännyt snorkkelia suussaan.

Kävimmekin kokopäivän kestävällä snorklausretkellä, ja olipahan maisemia. Ihmeellistä miten niin lähellä olevissa paikoissa voi olla niin erilaista kasvustoa ja kaloja. Toisessa paikassa näkymät olivat kuin ruskan keskellä olevasta lapista ja toisaalla korallit hehkuivat valkoisina. Paras pysäkki oli pieni saari, jonka ympärillä oli aika kova virtaus, mutta jos vaan muisti pysyä suht lähellä kalliota, olit vapaamatkustaja ja olo oli kuin liukhihnalla, virta vei sinut ympäri saaren... Kauniita maisemia, meren alla ja myös pinnan päällä.

Koh Lipe tarjosi meille hienoja snorklauskokemxksia ja tähän asti turkoosinta vettä ja valkoisinta hiekkaa. Ahhhh, hieno ja rauhallinen paikka.

Viisumi vetelee viimeisiään ja me suunnistamme Malesian puolelle Langawin saarelle. Siellä ei kxmpikaan olla aikaisemmin käyty, joten innolla odotamme uusia kokemuksia. Saa nähdä onko Malesiassa yhtä kuuma kuin täällä, tänään lämpötila oli kolkytyhdeksän astetta... että tarkenee.

Terkkuja!