Tsing-tsong se on Hong Kong. Viimeisiä päivityksiä lisäillään täältä Hong Kongin lentokentältä, 28 h lennot ja kotimatka on alkanut...

Patong part 2

Samuilta lähdettiin heti kukonlaulun aikaan kohti Phukettia. Minibussin oli tarkoitus tulla klo 6.30, mutta kuski oli niin innoissaan, että oli tonteilla jo kuudelta. Onneksi oltiin pakattu edellisenä iltana, joten pystyttiin tekemään salamalähtö ja jättää hyvästit kaikille ötököille huoneessa.

Matkaan kuului lautta- ja bussimatka, laivan lastaus tehtiin perithaimaalaiseen tyyliin. Jengi ahdetiin ensin täpötäyteen bussiin, jossa sitten istuskeltiin se 30 min (onneksi kuski haki aiemmin, että ehdittiin istumaan kuumassa bussissa mahdollisimman kauan ( ja sitten körötettiin kimpassa laivaan kaikki neljäsataa metriä.

Tunnin verran kesti lauttamatka, lautalla oli jopa hieman yritystä, oli tuikkuvaloja ja melkein kirkkaasti näkyvä telkkari. Meidän kaikista kämäsin Viking linen laiva taitaisi olla näille ihan luksusta... ja kieltämättä sitä olisi varmaan nykyisin myös itselle sen verran erikoisissa ja vähemmän hygieenisissa paikoissa on tullu oltua.

Tiedossa oli, että bussimatka kestää ja kestää, mutta kun se oli lähes 100 euroa halvempi kuin lento, niin päätettiin kestää kuin kunnon matkalaiset. Bussimatka tosiaan kesti ja kesti, sillä puolessa välissä yhdellä matkalaisella meni pötsi sekaisin ja sitten niitä stoppeja tehtiinkin, täpötäysi bussi odottaa kun nainen lompsii vessaan, nimenomaan lompsi, minkäänaista kiirettä ruikkutaudista huolimatta hänellä ei tuntunut olevan. Lisäksi tuli deja vu, sillä meidän takana istui lapsiperhe, jossa pikkupoikaa pidettiin väkisin kantoliinassa koko matkan. Kyllä mäkin hermostuisin, joten poru ja huutohan siitä tuli, jota kestikin lähes tauoamatta iloisesti se 8 h. Rai rai.

Kaiken kaikkiaan meidän yhdistetty lautta- ja bussimatka kesti 10 h. Huh. Bussissa oli taas myynnissä jatkokuljetuksia, tälläkään kertaa ei menty halpaan, vaan otettiin paikallisbussi Phuket townista. Jälleen kyllä myyjä totesi, että ei niitä enää mene, tietysti, yritti saada omaa ylihintaista bussiaan täyteen. (Minibussikuljetus 150 b, paikallisbussi 30 b( Paikallisbussilla täräytettiin sitten Patongille ja pienen tinkaamisen jälkeen saatiin huone ytimestä, ilmastointi, telkkari ja jääkaappi 650 batia.

Selvästi nyt alkoi näkyä, että lähestytään off seasonia, turisteja oli toki paljon, mutta ei tungokseksi asti ja rannalla oli jopa vapaita rantatuoleja. Rannalla tulikin makoiltua ja otettiin muutenkin aika rennosti.

Bazaareissa tingattiin ja tuliaisia osteltiin, valitettavasti meidän rinkkojen tila vaan on kovin rajallinen...(Patongilla on muuten kalliimmat hinnat kuin esim Katalla ja Karonilla jossa reissun alussa kierreltiin ''Mama Fatfingerin'' kanssa(

Yhtenä iltana käytiin katsomassa Thai boxingia kuuluisalla Bangla stadiumilla. (otteluiden mainokset on muuten aika hauskoja, niissä on ollut mm. mr. David ja miss. Baitong Suomesta, joo-o aivan perisuomalaisia nimiä molemmat(

Otteluita oli yhdeksän kpl ja ne alkoivat sellaisissa 10 vuotiasta nassikoisa ja päättyivät äijän köriläisiin. Yllättävän hyvin thaikut kannusti myös länkkäreitä ja illan paras matsi olikin länkkäreiden kesken. Pari tyrmäystä nähtiin ja Eldekin otti lukua. Piti heittää pitkälleen ja nostaa jalat ylös, kun taju meinasi lähteä kun yksi ottelija sai ventin päähänsä ja verta oikein pulppusi haavasta. Tyyppi sattui vielä olemaan kalju, ventti oikein paistoi päänahasta. Ottelua ei heti keskeytetty ja siellä se sätki naama ihan veressä, kunnes sitten tuli noutaja.

Se matsi taisi kestää puoli erää, mutta lyhyin matsi oli viimeinen, joka kesti varmaan max. 10 sec. Dingdong, kello kilahti ja ensimmäinen polvipotku palleaan ja ilmat pihalle, lamaannutti toisen ihan täysin, ja se matsi loppui siihen. Aikamoinen laji. Mitään hajusuolaan tms. ei käytety, vaan jos lähti taju niin valmentaja repi tukasta. Reipasta.

Tuunattiin myös itseämme lähtökuntoon, eli hiukset ojennukseen ja hieronta. Elden hieroja vissiin sai jotakin henkilökohtaisia kiksejä Elden mälväämisestä, sillä yhtäkkiä se nosti kalsaria, läpsytti toista kankkua ja tietysti hihitti perään. Hetki sen jälkeen hieroja tarrasi tissiin kiinni ja sanoi, että give me some. Oukei.

Elde totesi Suomessa, että ei ikinä ottaisi tatuointia Thaimaassa, never say never- näin loppureissusta sitä mietittiin, että mitä kaikkea on koettu ja nähty, haikeus hiipi puseroon, että ''tää oon nyt sitten tässä'' joten pitihän sitä sitten kuitenkin saada reissusta jotakin ihan iki-ikuista muistettavaa, joten nyt on sitten uusi tatuointi. Hintakaan ei päätä huimannut 1000 b, n. 25 e.

Aika on mennyt nopeasti, liian nopeasti. Erikoiset fiilikset, sillä naaman vetää mutkalle tieto siitä, että hyppy takaisin oravanpyörään on edessä, mutta taas toisaalta on kiva päästä näkemään sukulaisia ja kavereita. Ja Eldellä on jo ollut ikävä tyttöjuttuja, kuten korkkareita ja meikkausta.

Kaiken kaikkiaan meidän matka oli onnistunut, vähän itseäkin yllätti miten helposti ja hyvin sitä pystyy maailmalla liikkumaan. Mitään majotuksia ei varattu etukäteen (paitsi phi phi ja banana resort, annettiin ei niin maireat arvostelut Agodan sivuille, suositeltiin eräjormille ( ja se majoitustaktiikka toimi hyvin, hieman tietysti se kysyy hermoja ja pitkäjänteisyyttä. Skootteri oli ihan must, sen avulla nähtiin paljon enemmän paikoista. Ja rinkka, pakko todeta että se toimi tosi hyvin, se jännitti hieman etukäteen sillä ei kumpikaan olla mitään sudenpentuja, mutta hyvin pärjättiin. Rinkka oli hyvä varsinkin saarihyppelyllä, missä kulkupeliä vaihdettiin lautasta, pitkähäntäveneeseen ja apostolin kyytiin. Muutama geelikynsi ja 1 taskulamppu menetettiin, mutta ne kai voi uhrata monista hienoista kokemuksista.

Kiitos teille kaikille jotka olette lukeneet, kommentoineet ja olleet hengessä mukana (kiitos myös hiljaisille tukijoille ja lukijoille( Ja erityiskiitokset ''Pikkaraisille'' talonmiehenä toimimisesta!

Muistakaa, life is for living, there is so much more out there

Elde ja Peke