<!-- @page { size: 21cm 29.7cm; margin: 2cm } P { margin-bottom: 0.21cm } -->

Torstai 30.4, Perjantai 1.5, Lauantai 2.5, Sunnuntai 3.5

Vappu vierähti aika perinteisissä tunnelmissa eli vesisateessa. Koska meillä päivä ei poikennut mitenkään mistään muustakaan päivästä niin paljoa ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa tästäkään juhlasta. Jokin asia sentään muuttui kun kuukausi vaihtui toukokuuksi- aurinko näyttäytyi myös länsirannikolla.

Lauantaiaamusta pakkasimme itsemme bussiin ja lähdimme kohti Franz Josefin kylää. Jos matkustamisen voi tehdä helpoksi niin nyt on vähän liiankin helppoa. Magic- Bussin kuljettaja toimii matkaoppaana ja bussilla pysähdellään katsomaan matkan varrelle sattuvat hiukankin mielenkiintoiset kohteet. Kuljettaja myös buukkaa majoitukset ja seuraavat bussimatkat, joten nyt ei tarvita todellakaan ajattelutaitoja, kunhan laittaa kellon soimaan aamulähtöjä varten. Majapaikasta noudetaan ja seuraavan ovelle viedään suoraan. Ensimmäinen pysähdys oli Hokitikan kaupungissa jossa kaikkia kehoitettiin poikkeamaan ruokakaupassa, sillä tästä eteenpäin tarjonta pienenisi huomattavasti. Rossin kylässä poikettiin huuhtomassa kultaa (halutessaan ja maksua vastaan). Seuraavan kylän erikoisuus oli 500 paikkainen pubi ja mainittakoon, että asukkaita ei ollut kuin 200, eikä todellakaan yhtään turistia. Puolelta päivin oltiin perillä upeissa jäätikkömaisemissa.

Franz Josef Glacier on todellakin saanut nimensä Itävallan kuninkaan mukaan, vaikka ihan heti ei yhteyttä itse olisi tullut keksittyä. Itävaltalainen seikailija-matkailija Haast oli aikoinaan jo muutaman kylän ja jäätikön nimennyt itsensä mukaan ja kolmannessa jäätikössä meni jo raja- piti siis keksiä uusia nimiä. Kylässä on 250 asukasta ja kaikki työskentelevät turismin parissa. Postia ei ole, eikä pankkia, saati takseja, sillä kaikki toiminta on yhden pääkadun ja toisen sivukadun varrella. Joskus sitä ihminen vaan tekee loistavia ratkaisuja ja meille viimeisin oli muutaman päivän ylimääräinen hengailu sateisessa Greymounthissa. Nyt saavuttiin mielettömiin alppimaisemiin auringon paisteessa ja sitä näyttää jatkuvan vielä yli viikonlopunkin.

Lähempi tuttavuus jäätikköön otettiin sunnuntaiaamusta kun olimme varanneet puolenpäivän patiokointireissun. Aamutuimaan sovitimme kumisaappaita, jääkenkäpiikkejä ja sadetakkeja päälle ja eikun menoksi. Sää oli meille suosiollinen ja T-paita riitti varustukseksi suurimmaksi osaksi päivää. Käsittämättömintä matkassa oli, että ensin vaellettiin läpi ikivihreän sademetsän ja siitä hetkenpäästä jäätikölle. Kuvastaa varmaan maan monivivahteisuutta. Kokonaisuudessaan viisi tuntia vierähti JÄÄTÄVISSÄ maisemissa ja siitä itse jäätikön osuus oli noin kolme tuntia. Kiipeiltiin ylös ja tietysti tultiin alas. Onhan sitä jäätä elämässä tullut nähtyä, mutta harvoin noin paljoa kerrallaan ja vertikaalisesti aseteltuna. Ja eikun saunaan taas... Nyt meillä on Kiwi-sauna (Suomalaisella Sawo- kiukaalla tosin) "vaatteet" pitää pitää päällä, mutta löylyä saa heittää.