<!-- @page { size: 21cm 29.7cm; margin: 2cm } P { margin-bottom: 0.21cm } -->

Maanantai 15.6, Tiistai 16.6

Cumpleaños para mi, Cumpleaños para mi....

No nyt olemme saavuttaneet erään extreme-kokemuksen elämässämme lisää!! Otimme suuntiman bussilla kohti San Felipen kaupunkia, joka sijaitsee noin 150km Santiagosta pohjoiseen ja Valparaisosta itään. Tututtuun tapaan toiselle meistä lankesi hotellin etsintä ja toiselle jokin miellyttävä terassi ja laukkujen vahdintavuoro. Tällä kertaa herra lähti hostellin metsästykseen ja rouva jäi maitokahville terassille. Olimme toki hahmotelleet hiukan, missä saattaisi mukava yöpaikka olla, mutta kukaan ei juuri tuntunut tietävän tai ainakin niin meistä tuntui. Totuus valkeni seuraavan tunnin kuluessa- kaupungissa ei ollut yhtään hotellia tai vastaavaa-Haloo!! Loppujen lopuksi ajelimme taksilla aikamme, kunnes oivalsimme, että olimme vakavissamme poistumassa kaupungin rajojen ulkopuolelle. Kuski ilmoitti, että jokin asujaimisto olisi noin 3km päässä ja me vedimme hätäjarrua samantien. Kiitos ei, jos vaikka takaisin bussiasemalle ja me jatkamme matkaa seuraavaan kaupunkiin...ja kaikki tämä espanjaksi. Ai että pitää taas olla tyytyväinen kosmopoliittiin mieheen ja omaan ultimaaliseen olemattomaan kielitaitoon. Päädyimme siis Los Andesin kaupunkiin ja jäämme varmaan muutamaksi yöksi ihailemaan länsimaisen kulttuurin loistoa vuoristomaisemissa.

Los Andes on varsin mukava värikäs, pienehkö kaupunki, jossa on hyvä juhlistaa vaikka syntymäpäivää...hahaa! Kiitos kaikille merkkipäivän muistaneille. Meillä oli pienoista haastetta miellyttävän ravintolan löytämisessä, sillä olemme aika pettyneitä maan ravintolatarjontaan. Ruoka on toki hyvin halpaa ja vatsansa saa täyteen, mutta mitään suuria makuelämyksiä emme ole vielä kokeneet. Ehkäpä meidän kriteerimme ovat aika korkealla, joten paras olisi kokkailla itse ruokansa! Löysimme kuitenkin mukavan ravintolan ja nautimme hyvän illallisen.

Jos Uusi- Seelanti oli valkoisten viinien kehto, niin chileläiset tuottavat punaisia. Kuohuviinit ovat olleet pieni pettymys, emmekä maisteluista huolimatta ole löytäneet täältä suosikkiamme. Rouvaa kyllä ruokakaupassa aina itkettää kun hän väkisin kulkee viinihyllystön ohi, vaikka ei mitään ostaisikaan: "Näin paljon loistavia viinejä pilkkahintaan. Kaikkia ei voi maistella vaikka kuinka haluaisi." Hiukan sama kun joutuisi lukituksi viikonlopuksi Alkoon ja kehotettaisiin, että maistele niin paljon kun jaksat. SILKKAA KIDUTUSTA.

Syntymäpäivälahjaksin sain ponchon, joka tosin odottaa vielä Perussa noutamista ja hemmoittelin itseäni kampaajalla. Hinnat ovat sitten Filippiinien nousseet joten leikkaus, föönauksella oli 3€. Me olemme vakavasti päättäneet hypätä reisussamme sivuraiteille ja suunnata juhannukseksi Argentiinaan, Mendozaan. Lähdemme huomisaamuna bussilla, mikäli tiet ovat auki, joten Hasta Luego ja tangon tahtiin eteenpäin.