<!-- @page { size: 21cm 29.7cm; margin: 2cm } P { margin-bottom: 0.21cm } -->

Torstai 11.6, Perjantai 12.6, Lauantai 13.6, Sunnuntai 14.6

Olemme olleet varsinaisessa suomalaisuuden ilotulituksessa koko päivän. Ensin katselimme Fenno-design ohjelmaa, Helsinkikuvia ja kotimaisen muotoilun esittelyä joltain kaikista kanavistammeja siihen perään omituisen pohjoismaisen elokuvan irlantilasesta nuoresta miehestä joka päätti kadota lappiin. Kovin oli kotoisia maisemia ja ainakin Antti Reini tuli bongattua näyttelijöistä ihan nimeltäkin.

Päätimme pitää "Base campiin" eli perusleirin Valpossa ja tehdä satelliittimatkoja ympäristöön. Jos Valparaiso on boheemi ja tunnelmallinen kaupunki, niin viereinen Vina del Mar on sitten paikallisen mittapuun mukaan Miami. Pääkaupungista tulevat asukkaat hurvittelemaan viikonloppuisin. Voimme vain kuvitella kesäiset rannat täynnä pikku bikiinejä ja öljyttyjä uroksia. Nyt oli sitten vähän hiljaisempaa. Matkaa kaupunkien välillä on noin 10km ja hintaa bussmatkalle tuli 0,4€, joten kelpasi väliä sukkuloidakin. Kävimme vaihteeksi taas shoppailemassa, kun löysimme suurehkon kauppakeskuksen. Yleinen hintataso esim. vaatteissa on pöyristyttävän halpa. Valitettavaa on, ettei jumbokokoja oikein ole tarjolla. Mutta esimerkiksi sukkien pesettäminen on lähes samanhintaista kuin uusien ostaminen. Ympäristöystävällisen ja yhteiskunnallisen matkailun kannattajina päädyimme kuitenkin käyttämään pesulapalveluita. Pyykkäyspäivät ovat toivottavasti toistaiseksi taakse jäänyttä aikaa.

Ehdimmekin jo manata piruja taivaalle miettimällä koska viimeksi olikaan satanut. Uudessa- Seelannissa sade kun oli viikottainen ystävämme. Sunnuntaiaamuyöstä pisarat alkoivat ropista peltikattoon. Vettä satoikin huolella ja meillä tietysti edessä matka seuraavaan kaupunkiin. Hassu tapa täälläpäin on sadesäällä levittää sahanpurua tai sanomalehtiä kauppojen lattioille keräämään kosteutta. Puruja on sitten kirjaimellisesti kaikkialla kun kengissä tuppaavat leviämään ympäriinsä.

Ööööö.... aika kohtaialisen hyvä viikko on ollut chileläiselle jalkapallolle. Täällä on aika mahdotonta olla tiedostamatta urheilutuloksia. Bolivialle tuli annettua oikein kunnolla selkään, mistäkös taas riemu kaduilla repesi valloilleen. Yllättävintä oli kuitenkin nuorten miesten voitto Ranskasta, jota olimme oikein kisakatsomossa ihmettelemässä. Fiilishän oli kuin Suomi-Ruotsi lätkäfinaalissa: meteliä ja kannatushuutoja riitti läpi ottelun.