Eilen köröteltiin suhteellisen talvisissa sääoloissa yhdeksän tuntia 450 kilometrin matka tänne Ulan Udeen. Ei ole herkkua olla venäläinen rekkakuski. Tänne johtava tie oli erittäin mäkinen, ja matkan varrella oli lukematon määrä rekkoja jumissa milloin rinteessä, milloin ojassa. Ja lunta satoi koko ajan lisää. Perillä Ulan Udessa käveltiin päätepysäkiltä paikalliseen reppureissaajien hostelliin, jonka oven löytämisessä paikalliset onneksi auttoivat. Oli kohtuullisen huomaamaton oviaukko. Asuntohostellin omistaja Denis on erittäin loistava heppu! Ensimmäistä kertaa reissun aikana on tullut oikeastaan tavattua muitakin reppureissaajia. On saksalaisia opiskelijoita, jokunen britti ja chileläinen mimmi ainakin. Ja jälleen pääsi höpöttelemään vähän epsanjaa!

UU vaikuttaa oikein kivalta pieneltä venäläiseltä kaupungilta, mutta mitään sen kummempia aktiviteetteja ei jaksanut touhuilla. Tänään koetettiin ostaa bussiliput omatoimisesti, mutta unohtui, että on lauantai ja lähdettiin hieman turhan myöhään liikkeelle, joten kaikki putiikit olivat kiinni. Denis kuitenkin hommasi meille liput, mutta olisi ollut mukava välttää 10 taalan välityspalkkio, etenkin kun ravattiin aika monen oven takana kyselemässä lippuja. Ulan Udesta löytyy muuten maailman suurin Leninin pää! Huomenna jatkuu siis matka uuteen maahan. Edessä on koko päivän bussimaraton, ehkäpä noin 12 tuntia. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin! Seuraavat kuulumiset siis Mongolian aroilta, kenties lumisilta semmoisilta.

Tuli nappaistua kuva komiasta kirkosta iltakävelyllä. Oli melkoisen viileä iltakävely -15 asteen pakkasessa. Tänään varattiin liput Filippiineille. 23. päivä joulukuuta lennetään Ho Chi Minh Citystä, eteläisestä Vietnamista, Manilaan viettämään joulua ja uutta vuotta paikalliseen tyyliin! Vielä tovi hyisissä oloissa, mutta Pekingissä helpottaa jo hieman, sillä lämpötilat ovat selkeästi plussan puolella, vajaassa 10 asteessa sentään.