Hola!

Ensimmäistä blogitekstiä tulemaan täältä Nicaraguan puolelta. Saavuttiin Nicaraguan rajalle 17. päivä La Fortunasta, Costa Ricasta uuvuttavan reilun 7 tunnin bussimatkan jälkeen, josta itse jouduin seisomaan niskat kyyryssä/istumaan 3 sentin kaiteella lähes koko matkan ajan. Retkikunta oli melko pihalla bussista päästyämme, sillä lähdettiin taivaltamaan takaisin Costa Rican suuntaan. No oikea suuntakin toiselle puolelle rajaa ja kohti salida/entrada-leimoja löydettiin pian. Nicaraguan tullissa eräs jenkkiäijä kyseli huvittaisiko meitä jakaa taksi hänen kanssaan. 25 taalaa reilun ½h matkasta kolmeen pekkaan San Juan del Suriin, jossa odotti taas meri ja ranta! Oujee.

Muuten oltiin melko laiskoja (ylläri). Lepäiltiin hostellissa ja pyöriskeltiin kylällä. Yhtenä päivänä vuokrasin surffilaudan, mutta aallot oli surffipaikkaan päästyämme aika mössöä. Jokusen aallon nappasin alussa, mutta loppupäivä kului lähinnä aurinkoa palvoen ja chillaillen. Seuraavana päivänä kiivettiin moikkaamaan Jesus-patsasta kukkulan päälle ja napattiin muutamat fotot.

21. päivä vaihdettiin maisemaa Isla de Ometepelle, tulivuorisaarille Nicaragua-järven keskelle. Satamassa lauttaa odotellessa tuli varattua majoitus ja ryöstöhintainen taksikuljetus perille majapaikkaamme (hyvä muistutus taas, ettei "mitään" tule varata etukäteen, vaikka majoitus oli erittäin leppoisa). Tunnin lauttamatkan jälkeen saavuttiin perille. Käytiin kaupasta ostamassa hieman vettä ja herkkuja, sillä perillä oli vain majapaikkamme rannalle sekä samassa yhteydessä toimiva ravintola. Vietettiin erittäin rauhalliset viisi päivää pääasiassa lepäillen.

Joulukin meni tässä samassa yhteydessä. Hieman erilainen joulu tällä kertaa. Järvi 10 metrin päässä kämpän ovelta, jossa oli mukava käydä aamu-uinnilla. Lämpötilat n. 30 asteessa. Ei valittamista siis. Jouluherkkuja ei tänä vuonna siis sen kummemmin nautittu. Joulupäivänä käytiin liftausreissulla (sujuikin erittäin kätevästi autojen lavoilla, sillä busseja ei kulkenut joulupäivänä) Ojo de Aguassa uimassa ja vähän roilimassa veteen. Joulupäivälliseksi vedin kanapastaa ja jälkkäriksi banana split aaltojen lyödessä rantaan.
Eilen lähdettiin Ometepelta ja otettiin bussi n. 1,5h päähän Granadaan.

Alkumatkassa vanhassa koulubussissa seisoskelin taas niskat kyyryssä, mutta puolivälissä pääsi onneksi istumaankin. Perillä alkoi majoituksen etsiminen. Hommaa hankaloitti yli 20 kilon matkatavarat kyydissä sekä perinteiset tavoitteet: keittiö (aamupala on kiva kokata itse) sekä erilliset sängyt. Muut seikat ovat plussaa. Kyseltiin n. kymmenestä paikasta ainakin ympäri kylää ja 50%:a matkaseurueesta alkoi jo hieman hermostua (en kerro kumpi, mutta nimi alkaa K:lla), mutta onneksi säilytin malttini ja onni oli myös puolellaan ja löytyi mukava hospedaje, jossa pieni keittiö (tosin uuni ei toimi - pieni pettymys etenkin Kaisalle) ja langaton netti ja jopa kaapeli-tv. Täällä nyt vietetään varmaan viikon verran hengaillen (ainakin uudenvuodenkemut täällä) ja pyöriskellen kirkolla. Granada vaikuttaa leppoisalta paikalta - katsotaan, mitä keksitään.