http://www.youtube.com/watch?v=WmCaf9O0QGc

"Se, joka ei ole kaynyt Varanasissa, ei ole kaynyt Intiassa." - M. Rasi 14.12.2010 -

Todella huono ja kolmesekuntia kestaneen aivopierun synnyttama omakeksima sanonta, joka kuitenkin aika hyvin kuvaa sita, kuinka merkittava kaupunki Varanasi oikeastaan on. Mutta ennen ku pureudutaa siihen sen enempaa, ni muutama sana Agrasta. Mulla oli siis Hampista taman reissun hoocein junatrippi Agraan, joka kesti rapiat 36 h. Agrassa mulla oli aikaa 15 h ennen junan lahtoa, joten HERRANJUMALA olihan se pakko tehda! Ma tiedan, et taa on ehka maailman suurin klisee, mut kun kerran kulmilla olin... The ultimate monument to love: Taj Mahal! Mietin pitkaan et haluanko maksaa itteni kipeeksi yhen torpan nakemisesta, mutta koska Agrassa ei oo mitaa muutakaa tekemista ni uhrasin 13 euroa paastakseni ihailemaan maailman suurinta ja tunnetuinta rakkauden monumenttia. Ja mina kun olen Kouvolan suuri rakkauden suurlahettilas maailmalle (=huutonaurua!), niin se oli tehtava ihan jo velvollisuuksienki puolesta :) Jalkeenpain on pakko tunnustaa, et onhan se rakennus makeen nakonen. Ja vaikka sen ymparilla pyoriva kaupallinen hardelli ja turismi onkin aika-ajoin aarimmaisen vastenmielista, ni ihan ok fiilareissa siella pysty massan seassa seikkailemaan. Tulipahan kaytya, ensimmaisen ja viimisen kerran!

Mutta sitten itse asiaan. Varanasi oli itelle ennakkoon ehka se odotetuin kohde. Onhan kaupunki tuhansia vuosia vanha ja joidenkin lahteiden mukaan maailman vanhin yhtajaksoisesti asuttu kaupunki. Anyway, jo ensimmaisesta paivasta muodostu aarimmaisen mielenkiintonen. Edellisena iltana Varanasin kylpyportaita ravisteli terroristien pommi-isku, jossa kuoli yksi pikkutytto ja loukkaantui 30 ihmista. Tasta johtuen kaupunki olikin koko mun viikon kestaneen vierailun ajan taynna paskalakkeja pyssyt ojossa. Ekana paivana paastiin myos yhen ranskalaisreissarin kanssa tutustumaan Asram-maailmaan ihan konkreettisesti. Niille, ketka ei Asramista tieda hulin vittua, ni voin vahan raottaa verhoa. Seuraava on siis taysin omiin yhden paivan kokemuksiin perustuva kuvaus. Ma en oo lukenut tai muutenkaan perehtynyt Asram-maailmaan sen enempaa, joten kaikki spiritualisti-kamisijat voi jo nyt tukkia sen rasvasen turpansa, jos taa ei vastaa todellisuutta.

Asram on siis karkeasti sanottuna eraanlaista kommuunielamaa, jota pyorittaa joku henkimaailman syovereissa asusteleva guru. Yleensa huoneesta joutuu maksamaan pienia rahasummia, mutta tassa tapauksessa maksu oli vapaaehtoista. Paikkaa pyoritti itse Lalibaba, joka opettaa asukkailleen meditaatiota, joogaa ja muita paansisaisia matkustusmuotoja. Asramissa on yhteiskeittio, jossa voi kokata safkaa. Spiritualistinen ruokavalio on taysin kasvispainotteista ja esim. sipulia, garlicia tai voimakkaita mausteita ei juurikaan kayteta. Myos alkoholi ja pajauttelu oli Lalibaban kiellettyjen aineiden listalla, joskin spaaderoa aija pohisteli siihen tahtiin, ettei kovin montaa vuotta voi menna ennen ku Baba itse roihuaa Varanasin rantanuotiolla. Lalibaballa ja apureilla on lisaksi rannalla kaksi kertaa paivassa hindujen rituaalinen arti-esitys, jota voi halutessaan todistaa taysin ilmaiseksi. Me oltiin yhden paivan ajan tutustumassa tahan elamantyyliin. Lalibaba kokkas meille ilmaset safkat ja kertoili elamantavastaan ja hindulaisuudesta pitkia tarinoita. Ilta paattyi mihinkas muuhun, kun villiin spiritualismitanssiin pyhien miesten kanssa Varanasin kylpyportailla :)

Varanasin ehka tunnetuin aktiviteetti on veneen vuokraaminen aamutuimaan ja auringonnousun seuraaminen Ganges-joelta kasin. Veneesta kasin kaupunki nayttaytyy aivan eri tavalla ja lisaksi paasee seuraamaan lahietaisyydelta hindujen aamutoimia pyhassa aiti Gangassa. On jokseenkin janna fiilis seurata, mita kyseinen joki paikallisille merkitsee. Meikalaisille Ganges on yksi maailman paskasimmista kurapuroista ja joki muiden joukossa. Hinduille Ganga on aiti, jumala, pyha asia, jonka kanssa ollaan tekemisissa paivittain. Jengi kokoontuu joka aamu kylpyportaille peseytymaan ja juomaan pyhaa vetta. Samaan aikaan vieressa kymmenet vesipuhvelit hoitaa omia aamutoimiaan samassa liejussa. Parin sadan metrin paassa, polttoroviolta heitetaan ruumiin rippeet ja tuhkat jokeen ja ne, keita ei polteta, sellaisenaan. Hiio hei!

Niin, Varanasissa ruumiit todellakin poltetaan rannalla kaikkien nahden. Tanne matkustetaan ympari Intiaa ja tarinoiden mukaan jopa vuosiksi odottamaan kuolemaa pelkastaan sen takia, etta paatyisi lopulta Gangesin hellaan syleilyyn. Ruumiit poltetaan 5-7 h kuoleman jalkeen, minka jalkeen tuhkat ripotellaan jokeen. Sen sijaan jos kyseessa on mm. lapsi, raskaana oleva nainen tai kaarmeen puremaan kuollut, niin silloin ruumista ei polteta vaan se dumpataan sellaisenaan jokeen. (Sain tan muuten videolle!) Kaiken kaikkiaan aikamoisen rankka rituaali. Jokseenkin hairiintynyt fiilis tuli itelle, kun seurasi vieresta nuotiosta sojottavaa palavaa ihmiskatta!! Burn, burn, yes it gonna burn!!!!

Veneretken jalkeen vuorossa olikin meikalaisen oma puhdistautuminen ja synninpaasto. Hindujen mukaan aiti Gangassa uiminen ja veden juominen vapauttaa ihmisen kaikista synneistaan. Mina pyhana kristittyna kuitenkin paatin hiljaa itse itseni kanssa, etta mulle riittaa pelkka uiminen. Gangesin vesi Varanasissa on yhta maailman saastuneimmista. Sen kolibakteeripitoisuus on yli miljoonakertainen puhtaaseen juomaveteen verrattuna ja normaalia uimavettakin se on 3000 kertaa likaisempaa. Ei siis muuta, kun tiukka pulahdus aidin helmaan. Tais siina sukeltaessa muutama vesimolekyyli liukua nielustakin alas. Nain ollen harteilta tippui 26 vuoden helvetillinen painolasti ja matka jatkuu vapaana ja synnittomana kohti uusia holmoilyja :) :) :)

Nyt siis aarimmaisen silmia avaava ja tapahtumarikas viikko Varanasissa takana. Kaupunki onkin jokaiselle Intian matkaajalle aivan ehdoton ja itselle myos oiva kohde paattaa tamankertainen Intian valloitus. Taalta riittaa jalkipolville kerrottavaa eika kaikkia hyvia tarinoita saanu edes mahdutettua tahan blogitekstiin. Taallakin tosin saa skarppina olla. Pommi-iskujen lisaksi taalla on kuullut paljon huhuja mm. matkailijoiden huumaamisista ja ryostoista. Sen sijaan tekemista, nakemista ja ennen kaikkea ihmeteltavaa riittaa eika tohon Varanasin kylpyportaiden edestakaiseen ramppaamiseen ainakaan nain viikon aikana kyllastynyt yhtaan. Jotenkin vaan niin ikimuistonen ja mystinen paikka.

Nyt rupee olee mun tan kertanen Intian matka paketoitu. Jossakin vaiheessa taisin puhua aikeista vierailla Bangladeshin puolella, mut hautasin ne jo aikaa sitten. Taa vajaa pari kuukautta ei riita Intiassa mihinkaan eika taalla muutenkaan jaksa ruveta hosumaan mitaa ylimaarasta. Edessa siis siirtyma toiseen hinduismilaan, Nepalilandiaan. Intia on sen verran aivonystyroita jyrskyttava maa, etta luvassa viela oma blogiteksti Intiasta. Nyt kuitenkin Pertti Tapolaa lainatakseni: "Naihin kuviin ja tunnelmiin. Takaisin Pasilaan!"