Profile
Blog
Photos
Videos
http://www.youtube.com/watch?v=TYJzcUvS_NU
Joulun kunniaksi viela pikainen yhteenveto hammentavasta Intiasta. Intia on maa, jota muistellessa ei oikein tieda pitaisko itkea vai nauraa. Suurimman osan aikaa tekis mieli tehda molempia samanaikaisesti.
Alotetaan vaikka siita, kuinka jarkyttavan kokonen maa ylipaatansa on. Ma lahdin tapojeni mukaisesti ilman suurempaa pohjatyota paikan paalle ja ottamaan asioista selvaa perilla. Mulla oli ennakkoon ehka hieman suunnitelmissa, et ois kerenny nakemaan edes vahan enemman pohjoistakin Intiaa. Hyvin pian perille paastya kuitenkin selvisi, ettei se kahden kuukauden puitteissa ole mahdollista. Paatinkin suosiolla hengailla etelassa ja jattaa pohjoisen tutkimisen tulevaisuuteen. Intiassa on yhteensa 28 osavaltiota ja 7 erillista muuta aluetta. Lahes kaikissa niista puhutaan lisaksi eri kielia, joskin koko maan valtakielena toimii, nousuhumalassa sujuvasti taittuva, hindi. Siita siis saa jokainen jotain kuvaa, minka kokonen maalantti on reissaajan valloitettavana. Itse kerkesin tutustua edes jossain maarin Keralaan, Tamil Naduun, Karnatakaan ja Uttar Pradeshiin. Lisaksi matkustin kolmen muun osavaltion sisalla. Intiassa on siis viela 21 osavaltiota, joihin meikalainen ei oo astunukkaan jalallani.
Kielia kantsii muuten opetella aina, kun vaan intoa ja aikaa riittaa. Itse yritin vahan opiskella niin Malayalamin, Tamilin kuin Hindinkin alkeita. Paikan paalla on aina hauska huomata, kuinka erilaiseksi keskustelutilanne muuttuu, kun osaa heittaa edes vahan lapyskaa paikallisella kielella. Mamallapuramissa pelkka "Vanakkam, en peyar Markus. Nanri!" sai paikalliset syomaan kammenelta ja silittamaan paata :)
Intia kaikessa overiydessaan on huikee paikka. Sielta loytyy kaikkea Himalajan vuoristoista ja Rajasthanin eramaista, perkeleellisiin metropoleihin, Bengalinlahden viidakoihin ja kullankeltaisiin hiekkarantoihin. Maa itsessaan onkin ehka maailman rikkain ja elamyksellisin kohde, mutta... Yksi suuri mutta...
Ite reissuillani oon aina tykanny kaikista eniten paikallisiin tutustumisesta ja heidan tapoihinsa perehtymisesta. Oon ollu sitte Filsuilla, Malesiassa, Laosissa tai Kiinassa, ni homma on toiminu ja paikallisiin on voinu luottaa. Tassa suhteessa Intia kuitenkin eroaa merkittavasti ja hyvinkin valitettavasti kaikista muista itse kokemistani Aasian maista. Taalla kun ei voi luottaa keneenkaan. Kusettaminen, eparehellisyys ja royhkeys on jotain sellasta, mita en uskonu tasta maailmankolkasta loytavani. Enka puhu nyt pelkastaan taksi- ja riksakuskeista. Ne kusettaa joka puolella palloa. Mutta siina vaiheessa, kun sua yritetaan ukottaa rafloissa, guest houseissa, kaupoissa ja jopa nettikahviloissa, ni vakisinki jaa pysyva shaissen maku suuhun. Siina helposti eristaytyy koko homman ytimesta ja vainoilee jokaista tapaamaansa paikallista. Siita toi kansakunta ei tosin voi syyttaa kun itseaan.
Ensimmaista (ja toivottovasti viimeista) kertaa mullakin petti Intiassa kontrolli taysin ja haukuin paikallisen vittupaan syvimpaan helvettiin erittainkin kovaaanisesti. Kadutti jalkeenpain, mutta onneksi kielena oli ainoastaan Kanadassa ja Suomessa tunnettu tiki-talk, joten paikallinen ei varmaankaan ymmartany, kun korkeintaan joka neljannen sanan. Kielimuuri onkin yksi vakisin vastaan tuleva ongelma, joka vaikeuttaa paikallisten kanssa toimimista. Intiassa kouluissa yhtena opiskeltavana kielena lahes kaikilla on englanti, mutta silti taalla saa vientaa kunnon Paavo M. Petaja lontoota, eika mikaa mee perille. Tassakin humala-hindi auttaa :)
Ruoka- ja juomakulttuuri on jo itsessaan hyva syy, minka takia vois matkustaa loputtomiin. Maailmalla kun tormaa niin torkeen hyviin mattoihin, kunhan vaan muistaa unohtaa ne pizzat ja burgerit! Tassa suhteessa Intiakaan ei pettanyt, painvastoin. Kaikki ne biriyanit, masala dosat, paneerit, thalit, malai koftat, momot(on tosin Tiibetista), navratan kormat, chapatit, naanit, parathat jne jne... Lista on loputon. Meikalaisen oma henkilokohtainen Michelin-tahti sen sijaan on jo jaettu. Ylivoimaisena voittajana, the one and only, Palak Paneer! Riisin kanssa nautittava pinaattikastike, johon sekoitettu tajunnanrajayttavia cottage cheese paloja, saa makunystyrat tanssimaan Macarenaa ja unohtamaan ne edellisena kanni-iltana pohjaanpalaneet Rainbown euron kalapuikot. (omia kokemuksia) :)
Kaiken kaikkiaan Intia on hieno maa, jossa nahtavaa ja koettavaa riittaa vuosikausiksi. Se ei kuitenkaan missaan nimessa ole helpoimpia maita alottaa Aasian tutkiminen. Kannattaakin miettia tarkoin motiivejaan, ennen ku rupee Intian matkaa suunnittelemaan. Kaikki on vaan niin erilaista. Vaatii aarettoman maaran hermoja, karsivallisyytta ja joustamista, jotta tossa rumbassa pysyy mukana. Valitettavan monet on ne tallakin reissulla vastaan tulleet reissarit, jotka on itku kurkussa pakannu kamansa ja haukkunu Intian syvimpaan helvettiin.
Summa summarum: Intiaa on ikava, intialaisia ei patkaakaan! Hyvaa joulua kaikille ja terveisia Himalajan vuoriston katveesta Nepalin ylangoilta :)
- comments
Äippä Niin juuri poika ei mitään mäkkärimättöjä vaan nautiskele maailman makuja.Sen sä onneksi osaatkin :>))