4-9.7.2022

Lähtö Fontane Bianchesta sujui suurin piirtein näin:

Lähdettiin kävelemään Villalta n.klo 9:15 jotta keritään 9:48 junaan. Juna-asemalla kuullaan että juna on 10 min myöhässä - ongelma koska vaihtoaikaa Siracusassa vain 7 min(!). Noustaan junaan ja konduktööri soittaa juna-asemalle ja pyytää junaa odottamaan. Saavutaan Siracusaan ja juostaan hulluna seuraavaan junaan. Istutaan n.2 tuntia Siracusa-Messina junassa. Saavutaan Messinan asemalle jossa törmätään kymmenpäiseen Suomalaislaumaan - Olivat tulossa Liparilta - me olimme sinne menossa. Hypätään Milazzon junaan ja noustaan Milazzon pysäkillä puolen tunnin päästä pois. Huomataan että ollaan jossain hevon kuusessa josta 3.8 km Milazzon satamaan. Otetaan taxi satamaan. Hydrofoil juuri lähdössä joten juostaan lipputiskin kautta veneeseen. Matkataan veneellä Milazzosta Lipariin. Veneestä noustua soitetaan majoituksen pitäjä hakemaan. 10 min myöhemmin ajellaan serpentiinitietä vulkaaniselle vuorelle jonka rinteellä meidän seuraava majoitus (Eolian recidense). Saavutaan majoitukseen n.klo 16:00 - Matka Fontanesta Lipariin siis 6H45min 👌

Niin. Seuraavaksi saavuttiin siis tänne Aeolian saarille. Pieneen vulkaaniseen saariryhmään Sicilian pohjoispuolelle. Täällä on todella "laid back" meininki verrattuna Siciliaan ja saaret eivät toistaiseksi ole myyneet sieluaan monikansallisille yrityksille. Vuosisatojen mittaan täälläkin kuitenkin on nähty ja koettu kaikenlaista - Pääsaari (jossa majoitumme) Lipari on saanut nimensä Tuulenjumala Aeoluxen testailtua tuuliaan täällä muinaisten kreikkalaisten aikaan. Myöhemmin merirosvo Barbados tuli ja poltti saaren karrelle, tappaen kaikki miehet ja vieden kaikki naiset mukanaan. Sitten tänne eristettiin Mussolini.. Sähköt kuitenkin saatiin jo -80 luvulla ja nyt meno on rauhoittunut. Uikkareiden (thongien ja bikinien) pito kaupungin keskustassa on 500€:n uhkasakon uhalla kielletty mikä muistuttaa herran pelosta (syvästi katolinen kaupunki). Muuten Liparin keskusta ja pääkatu ovat oikeinkin viehättävät ja pittoreski kalastajakylämäisyys on säilynyt vaikka uuttakin on rakennettu. Majoituspaikkamme on tällä kertaa epäilyttävästi täällä vuorenrinteessä yli 3km:n päässä kaupungista mutta valitettavaa ei ole. Uima-allas, oma ravintola ja isot huoneistot ilmaisella aamupalalla toimivat moitteetta ja kaupan päälle henkilökunta kuljettaa maksutta mihin päin saarta tahansa päivittäin (sekä hakee myös pois). Erinomaiset suositukset siis Eolian Recidenselle jos ei halua aivan keskustaan majoittua.

Ensimmäiset päivät täällä Liparissa tutustuttiin saareen ja ostettiin myös tuollainen "island hopping" setti jonka aikana tullaan käymään Strombolissa ja Panareassa. Muutama biitsikin täällä olisi mutta nyt valittiin vähän parempi ajanviete eli lähdettiin Syksyn kanssa sukeltamaan Liparin kirkkaisiin vesiin! Johan siitä on 14 vuotta vierähtänyt kun suoritin Siquijorissa "PADI Open Water" sekä "Advanced Open Water" laitesukelluskurssit. Korkea aika palata poseidonin valtakuntaan!! Iisisti kuitenkin aloitettiin ja vain snorkkelilla nyt alkuun - Olisi saatu kunnon laitteetkin veneessä päälle mutta koska Syksykin oli ensimmäistä kertaa vasta snorkkelilla niin jätettiin seuraavaan kertaan. (Tätä kirjoittaessa on kuitenkin mahdollista että otetaan täällä vielä toinen erä..)

Harmillisempi asia on se että nyt 3,5 viikon reissaamisen jälkeen joku p#rkeleen pöpö sai vihdoin yhden meistä. Sumulla ollut 2 vuorokautta korva kipeä ja käytiin tänään paikallisessa päivystyksessä hakemassa lääkitys oireeseen. Tämän seurauksena nyt hällä vähän verkkaisemmat päivät edessä.. (itsellä jäi myös saarihyppely nyt välistä kun jäätiin Sumun kanssa "potemaan") Muuten lämpötilojen kanssa mennään tutussa linjassa ja nyttenkin +38C mittarissa. Kai sitä pitää taas käydä altaalla ja ehkä ottaa iltapäiväcocktaili kyytipojaksi.

Islandlife rules!