Kulttuurishokin poikasta Darwinissa.

Viimeksi kun kirjoiteltiin taidettiin olla viela Sydneyssa. Pienen shokin saattelemina saavuttiin tiistaiyona Darwiniin. Lentokentalta ulos tullessa astuttiin saunaan. Taalla on ihan mielttoman kuumaa ja kosteaa, n 33-34c joka paiva. Talla kun kavelee ulkona on aina 20 minuutin valein pysahdyttava lepaamaan ja juomaan, vahan on jo kylla epailty, etta meidan kuntokin ottanu pienen notkahduksen kun ei meinaa mitaan jaksaa.

Lentokentalta saavuttiin hostellille. Hostelli oli saastasin mita talla reissulla ollaan nahty. Vatsan sisalto meinasi tulla ylos keittiota katsellessa ja tippa linssiin ajatellessa, etta taalla pitaisi nukkua ja syoda seuraavat kolme paivaa. Meidan matkaan liityi Sydneysta Anu (Hennan yla-aste kaveri). Anu oli laitettu toiseen huoneeseen yksin, mutta huoneessa ei ollut yhtaan vapaata sankya, joten Essi ja Anu jakoivat sangyn. Hikisen ja unettoman yon jaljilta jalkauduimme aamulla Darwiniin etsiskelemaan toita. Eraalle tilalle tarvittiin kaksi tyttoa pakkaamaan mangoja ja Porolla ja Sannalla sattui kaymaan hyva tuuri. Puolentoista tunnin varoitusajalla Poro ja Sanna matkasivat outbackiin kannykan ja internetin ulottumattomiin tienaamaan rahaa meidan kolmen jaadessa tanne tuhlaamaan ja epatoivostumaan kaupungin pienuudesta ja hikisyydesta. Muutamaan otteeseen ehti unelmoida paivasta kun paasee taas omaan sankyyn, puhtaisiin lakonoihin, kotiin jossa voi kavella paljain varpain ja syoda ruoan vaikka suoraa poydalta.

Tyoasioiden etenemattomyyden takia sai Anu viikonloppuna piristavan idean, etta vuokrataampa auto ja otetaan pikku roadtrippi laheiseen luonnonpuistoon. Saatiin sitten auto asiat jarjestykseen ja pian huomattiin uivamme mielettomien maisemien ymparoimana vesiputouksien alla. Essin rauha tosin jarkkyi hieman kun Essi huomasi kaikki isot ja pienet kalat uimassa allaan. Myos leijuvat hoyhenet aiheuttavat jo lintu friikahduksen, ei enaa pelkastaan lahestyvat uhkaavat agressiiviset linnut. Meidan oli tarkoitus nukkua luonnon puistossa jollakin leirinta-alueella, mutta tarkemmin kun ajateltiin jarkevimmaksi osottautui ajaa jo illaalla takaisin darwiniin koska, Anu oli unohtanut puolet evaista edellisen hostellin jaakaappiin, eika meilla ollut taskulamppuja eika mitaan tekemista seitseman jalkeen, kun tulee pimea. Ajelimme sitten takaisin Darwiniin. Henna paasi kokeilemaan vasemmanpuoleista liikennetta, mutta yllattaen ei kuitenkaan sattunut kolauksia. Ilta sujui enemman tai vahemman pulsuilu meiningeissa. Ei oltu suuressa viisaudessa varattu hostellia yoksi, olihan meilla sentaan auto. Ensinna syotiin pitsaa puistossa, sitten etsittiin yleisovessaa kissojen ja koirien kanssa. Lopuksi loysimme kolme tyttoa ja kolme rinkkaa, kaksi ovisesta Toyota Yariksesta nukkumasta. Ensimmaisen tunnin jalkeen herasimmen jarkyttavassa pakokauhussa jarkyttavaan kuumuuteen, jota jokainen oli luullut kestavansa ettei herattaisi toisia. Taman jalkeen yo jatkui ikkunat auki nukkuen ja mielikuvitus vilkaten millaisia otuksia ikkunasta saattaisi autoon kompia. Seuraava paniikki heratys seurasi, kun rapina viereisessa puussa yltyi, ja henna avasi silmansa ja tuijotti kahta opossumia viereisessa puussa. Tietysti ajattelimme nestehukan houreissa, etta opossumit hyokkaavat puusta aukinaisen ikkunan kautta autoon. Akkia pyyhetta ikkunan eteen ja auto kayntiin, jotta ikunat saatiin suljetuksi ja ovet pois lapsilukosta. Onneksi opossumit haipyivat ja ikkunat saatiin avatuksi tukehtumisvaaran vuoksi. Herasimme enemman ja vahemman rajahtaneina ja jatkoimme pulsuilua nauttien aamupalaa puistossa. Aiti lapsesi ovat nyt viettaneet ensimmaisen yonsa kodittomina ulkomailla!

Uusi hostelli on edellisen jaljilta unelma lahes hotelli tasoa. Uima-altalla kattotasantella kelpaa loikoilla ja viettaa tyottomanpaivia. Tosin toivottavasti talla viikolla loytyy toita ja paasemme jatkamaan reissua hieman rikkaampina.