Viime viikonloppuna tuli käveltyä varmaan enemmän kuin koko Australiassa olon aikana. Perjantaina töiden jälkeen lähdimme käymään Melbournen tyylikkäällä rannalla, St. Kildassa. Rantaa oli silmänkantamattomiin, hiekka oli ihanan vaaleaa ja hienojakoista. Auringonlaskussa hyppäsin Tyyneenmereen ja nautin veden vilvoittavasta vaikutuksesta. Kun pimeä alkoi laskeutumaan rannalle, kävelimme eräälle laiturille seuraamaan pingviinien nousua rannalle. Pingviinejä ei näkynyt ihan niin paljon kuin Phillip Islandilla, mutta ihan yhtä söpöjä ja pieniä olivat! Lauantaina suuntasimme Melbourneen, mahtavaan kulttuurikaupunkiin ja sunnuntaina kävimme vaeltamassa Grampionsilla. Jaan kahteen osaan tämän postauksen siksi, koska vierailemani kohteet ovat niin vastakohtia toisilleen.

Lauantai Melbournessa

Melbournessa kävelimme ensin suuren Victoria marketin läpi kaupungin pääostoskadulle. Ihmisiä oli todella paljon ja näimme hyvin monenlaista kulkijaa: aasialaisia, eurooppalaisia, englantilaisia jne.. Australian väestöstähän jopa 30 % on maahanmuuttajia. Kadulla kulki myös ratsupoliiseja ja hevosvaunuja. Kävimme St.Paul's katedraalissa ja sen jälkeen menimme FEderation Squarelle seuraamaan voimisteluesitystä. Federation squaren itä laidalta pääsee kävelemään Yarra joen rannalle. Kävelimme joen vartta pitkin aina kuninkaalliseen kasvitieteelliseen puutarhaan, joka on jopa 36 hehtaarin kokoinen. Puistossa oli mukava kävellä ja oli hieman varjoisampaakin. Iltapäivällä suuntasimme katsomaan Melbournen krikettikenttää ja tennis areenaa, jossa pian alkaakin Melbourne Open Tennis ottelut. Söimme lounasta kiinalaisessa kaupunginossa, josta sai hyvin kohtuulliseen hintaan hyvää ruokaa.

Päivän päätteeksi menimme vielä Melbourne Gaoliin eli vankilaan, jossa Ned Kellykin on ollut vangittuna. Vankilassa pääsimme katsomaan entisajan sellejä ja osallistuimme kierrokselle, jossa meitä kohdeltiin kuin vankeja: poliisi sulki meidät selliin, laittoi valot pois päältä ja antoi käskyjä. Näin myös Ned Kellyn sellin ja hirttopaikan, jossa ylin 200 henkilöä on saanut surmansa.

Sunnuntain patikointi

Sunnuntaina lähdimme varhain aamulla ajamaan kohti Grampians vuoria Länsi-Victoriaan. Matkaa oli kohteeseen 3,5 h ja tässä saikin huomata, kuinka välimatkat tosiaan ovat huippupitkiä täällä Ausseissa. Vaikka kartalla näyttäisi että ihan lyhyt matka on jonnekkin, niin autolla menee silti tuntikausia.

Grampians vuoret ovat kauneinta, mitä olen koskaan elämässäni nähnyt. Vuori, jolle kapusimme oli vain 500 m korkea, mutta voin sanoa, että kyllä hiki virtasi kun asteita oli tosiaan se +30 ja maasto kohosi koko ajan ylöspäin. Patikoidessa saimme pitää taukoja ja juomaa kului 1,5 litraa. Näimme keskivaiheilla nousua ihanan vesiputouksen, jonka ääreen menimme vilvoittelemaan.

Vaelsimme ylös 7,5 km ja kyllä uurastus palkittiin huipulla. Mahtavat näköalat, krokotiilikivi(krokon muotoinen siis) ja kylmää juomaa<3 Paluumatka taittui noin 40 min nopeammin, vaikkakin mulla alkoi jalat kramppaan aika pahasti jossain vaiheessa ja ei meinannut lainkaan loppua. Alas kuitenkin selvittiin ja sitten saikin palkita 4 tunnin patikoinin jälkeen itsensä superhyvällä jäätelöannoksella, nam! Tänään, päivä patikonnin jälkeen, on kyllä tuntunut erityisesti pohkeissa hyvin. Varmasti teki hyvää lihaksille tehdä vähän erilaista harjoitusta, kun Suomessa en ihme kyllä niin paljon tule patikoineeksi. Grampiansin innoittamana olen alkanut suunnitella, jos vaikka lähtis Blue Mountainsille tai jollekkin muulle vuorelle patikoimaan.

Tuollainen viikonloppu siis mulla oli, uhreilullinen mut just niin Liisamainen:) ihanaa viikonalkua kaikille lukijoille!

p.s. Täällä tänään +35 ja huomiseksi luvattu jo +40 astetta, ettei ainakaan palella tarvii:)