Profile
Blog
Photos
Videos
Aamulla oli aikainen herätys ja seitsemältä Bob lähti viemään minua bussille. Hyvästelin tytöt ja William antoi minulle käyntikorttinsa, jotta voisimme olla yhteyksissä. Tessa oli surullinen, kun sanoin, etten pääsisi hänen syntymäpäivilleen kesäkuussa. Kiitin kertaalleen viikonlopusta ennen kuin lähdimme ajamaan kohti bussiterminaalia. Bob saattoi minut bussille ja hän sanoi tulevansa Kampalaan ensi kuussa, joten sovimme tapaavamme silloin. Olisin halunnut antaa Bobille bensarahaa minun kuskaamisestani, mutta hän kieltäytyi ottamasta rahoja. Sovimme, että Kampalassa on sitten minun vuoroni maksaa. Laukut tarkastettiin ennen matkaa ja niihin kiinnitettiin omistajalaput - hieman eri meininki kuin Kampalasta lähtiessäni. Bussi oli täysi ja liput sekä passit tarkistettiin kahteen kertaan. Matka rajalle kesti vain tunnin, sillä ylitimme rajan eri paikasta kuin torstaina. Ruandan puolella virkailija katsoi passiani pitkään ja mietin, ettei maasta poistumisen pitäisi enää olla ongelma. Virkailija kirjoitti jotain maasta poistumislomakkeeseeni ja sain leiman, jonka jälkeen kävelin Ugandan puolen rajapisteelle. Täytin maahantulolomakkeen ja annoin sen sekä passini virkailijalle. Hän kysyi kuinka kauan aion Ugandassa olla ja sain kahden kuukauden viisumin. Yksinkertaista. Virkailija oli ystävällisin tämän reissun aikana ja kysyi pitääkö paikkansa, että suomalaiset ja tanskalaiset ovat maailman onnellisimpia ihmisiä. En voinut vakuuttaa virkailijaa tämän väitteen pitävyydestä, mutta tosiaan unohdamme liian usein kuinka hyvin asiamme oikeasti Suomessa on.
Ostin hieman syötävää pienestä kioskista odotellessani bussia. Kaikki olivat ylittäneet rajan ongelmitta ja kapusimme takaisin bussiin. Pysyin hetken hereillä jutellessani vieruskaverini kanssa, joka oli jenkeistä, mutta lopulta nukahdimme molemmat. Mbararassa pidimme taas tauon ja porukkaa jäi kyydistä. Aurinko porotti ja linja-autossa oli kuuma. Väittelin edessäni istuvan miehen kanssa pidetäänkö ikkuna auki vai kiinni, kun hän väitti, että aurinko paahtaa suoraan hänen päähänsä. Olimme Kampalassa kuuden jälkeen ja bussista päästyäni hyppäsin matatun kyytiin. Ajattelin, ettei liikenneruuhka ole niin paha sunnuntai-iltana, mutta matkaan meni silti kauan. Pääsin kuitenkin perille ja yllätyksekseni guesthousella oli vain Ben, joka tuurasi Cissyä, kun hän oli tapaamassa perhettään. Törmäsiin Teoon kadulla ja vietyäni laukut sisälle lähdimme yhdessä syömään paikalliseen ravintolaan. Ensimmäinen kunnon ateria sille päivää ja maistui hyvältä. Bussissa alkanut päänsärkykin alkoi hellittää. Kävellessämme takaisin guesthouselle ostin matkalta banaaneja. Meillä ei ollut juoksevaa vettä, joten hain peseytymisveden ulkona olevasta säiliöstä ja vesi oli todella kylmää. Pika suihku, ja tukka jäi kyllä pesemättä. Laukun purkamisen ja skypettelyn jälkeen oli aika taas mennä nukkumaan.
- comments