Odotellessa seuraavia vieraita Suomesta, päätimme kurkistaa pintaa syvemmin Sydneyn kuuluisan oopperatalon kulissien taakse. Lähdimme opastetulle oopperatalokierrokselle. Oppaan johdattelemana tutuistuimme tiloihin, historiaan ja rakenteisiin. Itse ooppera on kuitenkin pieni osa kaikesta oopperatalon tarjonnasta. Tarjontaa on musiikkiesityksistä sirkukseen. Yllättävää kyllä, oppaan mukaan mitään pukukoodia talossa ei ole. Jokainen vieras saa pukeutua juuri niin kuin mukavaksi kokee.

Lauantai-illan huumassa suuntasimme olympiapuiston stadionille seuraamaan australialaisten urheiluhenkeä rugbyottelussa. Vastakkain olivat tällä kertaa New South Wales ja Queensland. Tunnelma pelikatsomossa ei jättänyt kylmäksi. Queenslandista ei nyt kuitenkaan ollut vastukseksi ja New South Wales nousi ylivoimaiseksi voittajaksi.

Seuraavana tiistaina tapasimme Satun vanhan luokkatoverin Ossin Sydneyssä. Ossi oli tullut myös Working Holiday -viisumilla Australiaan ja keskusteltavaa Australiaan liittyen riitti. On se niin hassua, että ihmisen, jota ei ole nähnyt yli 10 vuoteen, tapaa toisella puolella maapalloa! Kaupungilla kävellessä Olli havaitsi kadulla Sydneyn liike-elämän keskiössä tyylikkääseen pukuun pukeutuneen vanhemman herrasmiehen liukuvan ohitse sujuvasti rullalaudalla yllättävän kovaa vauhtia. Tätä ei voi tapahtua muualla kuin Australiassa! Tuttavamme Andy kertoi, että monet sydneylaiset liikemiehet käyttävät rullalautaa tai potkulautaa kulkuvälineenä paikasta toiseen.

Illalla meidät oli kutsuttu illalliselle Andyn ja Sarahin kotiin. Vastassa oli jälleen erittäin lämmin vastaanotto. Koska olimme tavanneet Kiinassa, oli myös illallinen Kiinan hengessä. Illalliseksi oli dumplingseja, joiden valmistukseen pääsimme itsekin osallistumaan. Juomana oli tottakai Tsing tao -olutta. Oli mukavaa vaihtaa kuulumisia ja kuulla Andyn ja Sarahin uusista reissusuunnitelmista. Jos Andyn ja Sarahin elämäniloa ja positiivisuutta voisi pullottaa, olisi maailma paljon parempi paikka!

Australialaisten sanotaan olevan rentoa ja ystävällistä porukkaa, ja kyllä se pitää paikkansa. Yleensä mihin tahansa meneekin, on vastaanotto lämmin ja ystävällinen. Elämäntyyli täällä on rentoa eikä turhia murehdita. Tuttavamme Andy kertoi, että yleisesti ottaen asiat Australiassa ovat hyvin. Ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palkkoihinsa, terveydenhuolto on toimivaa ja laadukasta. Australia on hyvin omavarainen ja ihmiset suosivat kotimaista tuotantoa. Esimerkiksi kaupan vihanneshyllyllä lähes kaiken kohdalla lukee "Produced in Australia". Tämä koskee kaikkea niin elintarvikkeista teollisuustuotteisiin.

Australialaisten puhuma englanti poikkeaa paikoitellen hyvinkin paljon meillä koulussa opitusta englannista. Puhetyyli on tyypillisesti nopeaa ja sanojen lyhentäminen yleistä. Lisäksi ausseilla on pitkä lista omia slangisanoja. Eräällä tapaamallamme syntyperältään englantilaisella miehellä oli teoria, joka selittää aussien nopean puhetyylin. Hänen mukaansa aussit pelkäävät kärpästen lentävän suuhun, joten on parempi puhua nopeasti vain vähän suuta aukomalla. Tässä muutamia tyypillisiä aussisanontoja: "G´day!"(=good day), "No worries!"(=no problems/you´re welcome), "Hey going!" (=Hey, how´s it going?), "Ta!"(=thank you). Mitä enemmän mennään syvemmälle sisämaahan päin, sen nopeammaksi puhetyyli muuttuu.

Keskiviikkoaamu alkoi uusien vieraiden vastaanottamisella. Ystävämme Noora saapui kahden ystävänsä, Riikan ja Sannin kanssa. Tytöt saapuivat iloisella mielellä eikä aikaero tai väsymys tuntunut painavan. Iltapäivällä lähdettiin kävelemään kohti oopperataloa. Matkalla ihailimme vaikuttavan näköistä taivasta, kun tummat pilvet vyöryivät Sydneyn ylle. Parikymmentä minuuttia myöhemmin saimme rankkasateet niskaamme ja ukkonen pauhasi. Kaikki sateensuojat olivat tietysti liian kaukana. Vettä tuli niin rankasti, ettei Satun ja Ollin sateenvarjokaan suojannut sateelta juuri lainkaan. Kun viimein pääsimme pienen katoksen alle, alkoi sade jo tyyntyä. Takaisin hostellille vaatteiden vaihtoon ja illalliselle.

Seuraavana päivänä tytöt lähtivät uudelleen kävelylle oopperatalon alueelle, tällä kertaa paremmalla onnella sään suhteen. Lisäksi tutustuttiin Circular Quayn satama-alueeseen ja Hyde Parkiin. Ollilla oli aamulla treffit liikkuvan autosähkömiehen kanssa. Matukan sähköt eivät toimineet halutulla tavalla, mikä vaikutti jääkaapin toimintaan. Sähkömies tutki autoa ja teki pieniä korjaustoimenpiteitä. Ongelma piti olla nyt korjattu. Ollilla tuli aamulla pieni hoppu autolle ja joutui ottamaan aamupalan mukaan. Siinä Ollin rupatellessa sähkärin kanssa tuli koira vaivihkaan puistosta auton luokse norkoilemaan, ja kappas sinne meni Ollin kinkkujuustocroisantti parempiin suihin. Auto saatiin kuntoon ja Olli hyvästeli sähkärin ja lähti tutustumaan Sydneyn taidemuseoon.

Illalla suunnattiin koko porukalla olympiapuistoon ANZ-stadionille seuraamaan Rugby Union -avausottelua. Vastakkain olevat osapuolet olivat molemmat tällä kertaa Sydneystä, South Sydney Rabbitohs ja Sydney Roosters. Tunnelma oli tällä kertaa vielä moninkerroin intensiivisempi ja itse ottelu jännittävämpi. Kannustamamme Rabbittohs vei lopulta voiton ja lähdimme hyvillä mielin takaisin hostellille.

Seuraavien päivien ohjelmassa oli kuuluisa Bondi Beach ja eläintarha Taronga Zoo. Sunnuntai oli viimeinen kokonainen päivä yhdessä ja suuntasimme silloin Blue Mountainsille opastetulle kierrokselle. Päivän aikana ihailimme Three Sistersin kivimuodostelmaa ja maisemia mm. Jamison Valleyn halki. Lisäksi ohjelmaan sisältyi lounas ja kävelyä. Kävelyjen lomassa opas kertoi Blue Mountainsin historiasta, maantieteestä ja kulttuurisesta merkityksestä. Paluumatkalla opas kertoi lyhennetyn tarinan Three Sistersin kivimuodostelmasta. Tarina pohjautuu aboriginaalien dreamtime -kertomuksiin. Alkuperäinen kertomus kestää kolme päivää.

Tuli maanantai ja oli aika heittää haikeat hyvästit. Kun tytöt suuntasivat kohti pohjoista, me hyppäsimme Matukan kyytiin ja käänsimme kompassin neulan osoittamaan kohti etelää. Tarkoituksena oli ajaa rannikkoa pitkin Melbournea kohti. Maanantai oli myös erityinen päivä siksi, että juhlimme 28-vuotiaan Ollin syntymäpäiviä. Päivänsankari sai valita aamupalapaikan ja koota mieleisensä aamupalan. Päivän mittaan nautimme myös juhlalounasta ja jäätelöherkkuja. Päivä huipentui siihen, että Olli urhoollisesti saattoi läpimitaltaan 15-senttisen hämähäkin ulos matukasta.

Ensimmäinen pysähdys tien päällä oli Ulladullassa. Matukan sähköt eivät taaskaan tuntuneet toimivan ja jääkaappi jatkoi hiljaiseloa. Huollossa selvisi, ettei liikkuvan autosähkömiehen korjaustoimenpiteet Sydneyssä olleet turhia, mutta Matukka silti kaipasi vielä lisähuomiota. Sen jälkeen jääkaappi toimi moitteettomasti, mutta kuinka kauan? Ja niin matka jatkui kohti etelää.

Lämpötiloissa tapahtui radikaali muutos viileämpään, kun ohitimme Victorian osavaltion kyltin. Erityisesti yöt ovat olleet suorastaan jäätäviä. Oli siis marssittava Kmartiin (paikallinen tarjoustalo) makuupussiostoksille. Päivällä auringon tullessa esiin, ovat lämpötilat miellyttävät. Tarkoituksena oli ajaa Melbourneen ja matkustaa sieltä lautalla auton kanssa Tasmaniaan. Selvisi kuitenkin, että tällä hetkellä lauttapaikat ovat kiven alla ja hinnat suolaistakin suolaisempia. Päätimme jättää Tasmanian nyt väliin ja matkustaa sinne myöhemmin. Päätimme sivuuttaa myös Melbournen, koska olimme siellä aiemmin jo käyneet ja suurkaupungit eivät nyt houkutelleet. Ajoimme Victorian rannikkoa pitkin Sorrentoon, josta otimme lautan Queenscliffiin ja saimme passattua Melbournen sujuvasti. Lauttamatka sujui nopeasti ja kätevästi kohtuulliseen hintaan.

Ajaessamme Victorian rannikkoa pitkin huomasimme matkalla isoja alueita, joissa oli metsäpalojen jälkiä. Luimme Lonely Planetista hyytäviä tarinoita vuoden 2009 metsäpaloista. Helmikuussa 2009 korkeat lämpötilat sekä voimakkaat tuulet ja kuivuus aiheuttivat suuren metsäpalovaaran. Kun palo sai alkunsa, pienet kaupungit, kuten Marysville ja Kingslake olivat liekeissä muutaman tunnin sisällä. Palo pyyhkäisi niin nopeasti kaupunkien yli, että ihmiset jäivät loukkuun taloihinsa ja autoihinsa yrittäessään paeta liekkejä. Palot kestivät yli kuukauden, ennenkuin ne saatiin täysin sammutettua. 173 ihmistä kuoli, yli 2000 kotia tuhoutui ja arviolta 7500 ihmistä jäi kodittomaksi. Lisäksi yli 4500 neliökilometiä paloi täysin. Paloa seurasi massiiviset auttamis- ja lahjoitustoimet palosta kärsivien ihmisten hyväksi. Paloissa loukkaantuneita eläimiä hoidettiin eläinsairaaloissa ympäri osavaltiota.

Asetuimme muutamaksi päiväksi pieneen Torquayn kaupunkiin, jota pidetään Australian surffipääkaupunkina. Täältä on levinnyt maailmalle mm. kuuluisa surffimerkki Ripcurl. Toisena päivänä otimme molemmat surffitunnin. Tämän lisäksi Olli on ahkerasti harjoitellut surffausta myös muina päivinä. Viimeisenä päivänä Ollin surffaus keskeytyi, kun rannan läheisyydessä oli havaittu 3-metrinen hai ja kaikki surffarit vetäytyivät vedestä. Täällä meillä on ollut myös hyvä mahdollisuus työskennellä blogin eteen, kun kerrankin on siihen riittävän hyvä netti. Se ei ole ollut Australiassa itsestäänselvyys! Tästä matka jatkuu Great Ocean Roadille.