QUT! Hei taas te kaikki rakkaat lukijat! (joita toivottavasti on :)). Edellisestä kirjoituksesta on taas hetkinen vierähtänyt, joten aika päivittää tilannetta. Lyhyesti kuvattuna viimeiset puolitoista viikkoa ovat menneet pitkälti koulujuttujen kimpussa. Edellisessä blogimerkinnässä mainittu Planet Earth-kurssin essee tuli valmiiksi noin 4 h ennen DL:ää ja toissapäivänä palautettu kirjallisuuskatsaus aaltovoimaan syntyi pitkälti palautusta edeltävänä yönä. Ei ole tämä koira oppinut harkkatöiden suhteen uusia temppuja. Pitää kuitenkin jatkaa yrittämistä. Toisaalta siinä on jokin mukava (masokistinen) fiilis, kun vääntää hiki hatussa viimeisenä yönä harkkaa hyvän musiikin tahdissa.

Opiskelu QUT:lla sujuu muuten aika mukavasti. Useimmat luennot ovat säilyttäneet hyvin tasonsa ja Planet Earthin luentoja ja harkkoja välillä jopa ihan odottaa. Luennoitsija Slossy heittää vaan niin hyvää (huonoa) läppää ettei mitään rajaa. Tänään tuli "nuhteita" siitä, ettei kukaan ollut käynyt baarissa tutustumassa oluttuopin vaahtoon, sillä se kuulemma kuvastaa todella hyvin igneous rockkien granoblalistisuutta (englanninkielisiä termejä suomeksi kirjoitettuna, antakaa anteeksi, mutten osaa noita suomentaa :)).

Tietenkin on poikkeus vahvistaa säännön ja se on täällä Energy management kurssin toinen luennoitsija. Opintoneuvola aikojen jälkeen sitä on pyrkinyt joka luennolla pysymään hereillä ja kuuntelemaan, sillä luennoitsijat ovat kuitenkin (ainakin usein) nähneet vaivaa luentojensa eteen ja yrittävät parhaansa. On vittumaista luennoida, kun porukka nukkuu/härvää muuta, sen oppi jo muutamasta kokeilukerrasta. Kuitenkin minullakin on rajani. Luennoitsijan ulkonäkö tuo mieleen japanilaisen toisen maailmansodan naisvanginvartijan, vain piiska puuttuu ja englanti on suoraan sanottu kauheaa. Sana esimerkki, example, ääntyy about gegesampe. Selvää puheesta saa kohtalaisesti, mutta tuskaista se välillä silti on. Jos asia olisi mielenkiintoista, niin se korvaisi paljon, mutta mielestäni yliopiston viimeisillä energitekniikan kursseilla ei pitäisi esim. opettaa lukemaan sähkömittaria. Tällä tarkoitan sitä, että luennolla näytettiin mittaritaulu ja piti osata tulkita, mitä se tarkoittaa. No, jos viisari on vitosen päällä, niin ehkä se on silloin vitonen. Luennoitsija oli todella iloinen, kun kaikki osasivat... Kerta oli jo liikaa, mutta yhteensä aiheesta oli kuusi esimerkkiä... No, viimeisimmällä luennolla oli sentään jotain semi-järkevääkin. Ikuinen optimisti minussa elää toivossa, että kurssi vielä osoittautuu kannattavaksi.

Toinen hyvin ärsyttävä asia QUT:lla on kirjaston tietokoneet. Opiskelijamäärään suhteuttuna kirjastossa on aivan liian vähän koneita, ja koska se sijaitsee niin keskeisellä paikalla, useimmat pyrkivät menemään koneelle juuri siellä. On harvinaisen turhauttavaa metsästää 10 min vapaata konetta, päästä tuurilla Express-koneelle (jolla saa olla vartin, kunnes se kirjaa automaattisesti ulos), odottaa sen käynnistyvän viisi minuuttia ja huomata, että aikaa on ulos kírjautumiseen on enää 10 min. Onneksi olen nyt löytänyt muita tietokoneluokkia, joissa ei tarvitse noin pitkään tapella. Toimimattomaan IT:hen hukattu aika vain ärsyttää joka kerta.

Eräs QUT:n näppärimmistä käytännöistä on mielestäni printtaus. TKK:lla oli aina vähän jännäämistä, että tuleeko se oma printtaus nyt ulos, vai printtaako joku ensin 300:n sivun kirjan ja printteri menee jumiin. Täällä voi printata miltä tahansa koneelta, mutta jotta paperin saa ulos, pitää mennä toiselle koneelle "vapauttamaan" tulostus. Kuulostaa epäkäytännölliseltä, muttei sitä ole. Ei tarvitse kuin mennä suoraan printteriin kytketylle koneelle (joita on paljon ja joilla ei siis voi tehdä muuta kuin printata), logata itsensä sisään ja valita, mitä tulostusjonostaan haluaa oikeasti tulostaa. Tämän jälkeen printteri alkaa hurista ja tulosteensa saa suoraan siitä. Ei ole pelkoa, että joku kiilaisi väliin ja oman printin välistä löytyisi random-sivuja. Todella hyvä systeemi! Ainoa miinus tulee siitä, että printtaus on maksullista. 11 senttiä per mustavalko-sivu. Ei paljon, mutta kuitenkin muutama pennonen sinne menee lukukauden aikana.

Ehkä tämä nyt riittää QUT:sta hetkeksi, jossain välissä kirjoitan kyllä koko merkinnän pelkästään yliopistosta, mutta jääköön se toiseen kertaa. Mitäs muuta sitä onkaan tullut tehtyä... Taijissa olen käynyt säännöllisesti kaksi kertaa viikossa ja erityisesti nautin tiistain treeneistä kasvitieteellisessä puutarhassa, vesiputoksen vieressä ja auringon paistaessa lämpimästi. Todella jees! Keskiviikon varsinaiset treenit ovat myös hyvät, vaikken heidän tyylisuuntaansa vielä hallitsekaan. Lähinnä heilun muiden mukana luntaten liikkeet lennosta. Treenisali on Paddington nimisessä kaupungiosassa, josta on komeat näkymät yli koko Brisbanen, ja usein matkalla tuleekin välillä pysähdyttyä niitä ihailemaan.

Viime lauantaina osallistuin QUT:n YK-seuran illalliselle. Liityin kerhoon paikallisessa kampusriehassa ja kävin yhdessä heidän keskusteluillassaan ennen tätä illallista. En juuri ketään sieltä etukäteen tuntenut, mutta tuolla tavallahan sitä uusiin ihmisiin tutustuu. Kokonaisuutena ilta oli oikein onnistunut. Illallinen syötiin eritrealaisessa ravintolassa jossain esikaupunkialueella, jonne en kyllä mitenkään enää uudelleen löytäisi. Ruoka oli hyvää, seura myöskin ja oli todella kiva tutustua kunnolla ihan australialaisiin. Useimmiten tulee pyörittyä muiden vaihtareihin kanssa, eikä paikallisiin ole saanut kunnolla kosketusta, joten tämä oli sitäkin miellyttävämpi kokemus. Illallisen jälkeen jatkettiin matkaa kaupunkiin ja Brisbanen saksalaisella klubille muutamalle. Kansainvälinen meno siis jatkui :).

Mitäköhän muuta... Ehkä sen voisi mainita, että yleisesti ottaen nautin elämästäni täällä :). Ilmasto on mukava, kaupunki leppoisa, koulu ei vie liikaa aikaa ja useimmat aiheet ovat mielenkiintoisia, mutta eniten nautin siitä, että on aikaa. Suomessa tuntui välillä olevan ihan liian kiire kaiken mahdollisen parissa, mutta täällä voi ottaa ihan rennosti. Ottaa kupin kahvia ja mennä sillalle ihailemaan maisemia, tai vaikka ottaa kirjan ja mennä puistoon lukemaan / ottamaan aurinkoa. Leppoisaa elämää :).

Viikonloppuna Brisbane räjähtää, sillä vuorossa on Riverfire, jolloin nähtävästi about jokaiselta sillalta ja pilvenpiirtäjän katolta ammutaan raketteja oikein roppakaupalla. Luvassa myös hävittäjien ylilento sekä tietenkin roppakaupalla ihmisiä. Sunnuntaina on vuorossa sillis paikalliseen malliin, eli yksi kävelysilta muuttuu aampäiväksi ranskalaiseksi kauppakaduksi puoteineen ja kaikkineen. Nähtävästi juhlivat tällä alkanutta kevättä (toissapäivänä oli kuulemma talven viimeinen päivä).

Kesää odotellessa :)