Magnificient Sydney!

Kuten edellisessä blogimerkinnässäni jo vinkkasin, vietin siis viime päivät tutustuen Sydneyhyn halpojen lentolippujen ansiosta. Sydneyn reissu oli mainio. Kaupunki on kaunis, eläväinen ja täynnä nähtävää. Sää ei täysin suosinut, enimmäkseen sateista, mutta sen kerran kun aurinko pilkisti pilvien lomasta, tuntui se sitäkin paremmalta. Seuraavassa hiukan matkatunnelmia:

Ke 3.11.2010 Brisbane - Sydney

Julkinen liikenne on täällä halpaa, paitsi mentäessä Brisbanen lentokentälle. Juna kustantaa 15 dollaria. Siksipä hyvä, että halpalentoni lähtee Gold Coastin lentokentältä. Matka-aika julkisilla reilu pari tuntia, mutta hinta about 5 dollaria. Varasin paluulennonkin samaiseen paikkaan, tulee muutama dollari säästettyä.

Hyppäys lentokoneeseen ja suunta kohti Sydneytä. Ensimmäinen wou-elämys tuli saavuttaessa Sydneyn ilmatilaan. Pilviä oli taivaalla, mutta niiden lomasta pystyi spottaamaan Sydneyn kuuluisimmat nähtävyydet: Oopperatalon ja Harbour Bridgen. Suorastaan maagista! Harmi, että kamera oli repussa saavuttamattomissa. Lentokentältä sai ilmaisen kuljetuksen hostelliin, kun yöpyi kolme yötä tai enemmän. Ainoa ongelma oli, että mikäs hostelli nyt onkaan kyseessä. Kyseinen pulju kulki ainakin kolmella eri nimellä, riippuen oliko kyseessä Lonely Planet, hostellin nettisivut tai shuttle bussin kuski, mutta lopulta pääsin perille.

Hostelli oli ihan mukava, parempi kuin Darwinissa, vaikka huone hyvin sekainen olikin. Sentään punkka löytyi, vaikka täkki olikin lähtenyt kävelemään jonnekin, oletettavasti alapunkan pariskunnan käyttöön. Yöt olivat lämpimiä, joten eipä tuota pahemmin tarvinnut. Enkä hostellissa muutenkaan pahemmin aikaa viettänyt. Saavuttuani kamat dormiin ja käppäilemään kaupungille.

Kuuluisille nähtävyyksille oli hostellilta mukava kävelymatka ja matkalla tuli otettua paljon kuvia öisestä Sydneystä. On se Oopperatalo ja Harbour Bridge kyllä maineensa arvoisia. Lisäksi tuli pyörähdettyä The Rocks lähiössä, joka on yksi Sydneyn vanhimmista alueista. Kauniita taloja ja kujia sekä mukavia kahviloita, joista sai jopa huonoa palvelua, mutta hyvää kaakota. Kaupungin kautta takaisin hostellille ja petiin.

To 4.11.2010 Sydney: Oopperatalo (sisältä ja ulkoa), Harbour Bridge sekä The Rocks

Aamulla aikainen herätys ja kaupunkilomalla ainakin omalla kohdallani harvinainen aloitus: aamu-uinti! Edellisen illan kävelyretkelläni olin löytänyt Andrew (Boy) Charltonin kunniaksi nimetyn ulkouimalan, joten pitihän sitä käydä kokeilemassa. Kyseinen Boy Charlton oli siis kuuluisa australialainen uimari 1900-luvun alkupuolella. Aamu-uinti teki gutaa ja se oli myös hyvä tapa odottaa sateen loppumista, kuten myös uinnin jälkeinen aamupala uima-altaan kahvilassa.

Välillä sateella pitää kuitenkin liikkua, joten päätin ostaa sateenvarjon. Englannissa on sanonta "You can't judge a book by its cover". No, opin, että sama pätee myös sateenvarjoihin, sillä harmaasta suojakuoresta paljastui pinkki sateenvarjo. Tulipa pidettyä Koneinsinöörikillan väriä esillä!

Päivä menikin sitten pyöriskellessä kasvitieteellisessä puutarhassa, Oopperatalon, Harbour Bridgen ja The Rocks alueen tienoilla. Tuli napattua kierros puutarhassa ja opittua hitunen lisää paikallisista kasveista, käveltyä sillan päästä päähän ja ihastelua muovipussia, joka lenteli American Beauty elokuvan tapaisesti, seuraten minua puolet matkasta, kiivettyä sillan "pylonin" huipulle, käytyä Sydneyn observatoriossa, pyöriskeltyä ympäri the Rockisia ja tutustuttua Oopperataloon myös sisäpuolelta seuraten samalla Shakespearen Twelth Night -näytelmää. Oopperatalo ei sisältä ollut läheskään niin hieno kuin ulkopuolelta, varsinkaan tämä sali. Onneksi näytelmä oli loistava!

Oopperatalo ja Harbour Bridge kuuluvat varmaan jokaisen Sydneyn matkailijan top 3 nähtävyyksiin ja niin myös minun kohdallani. Top 3:seen mahtuu kuitenkin vielä yksi ja se on ehdottomasti alla olevassa kuvassa näkyvä vempain. Se näyttää satamanosturilta, mutta en ole varma mikä sen käyttötarkoitus varsinaisesti on. Mahtavan näköinen joka tapauksessa!

Maailma on välillä pieni paikka ja täynnä sattumia. Lähdin reissuun yksin ja näin luulin asiantilan pysyvän, mutta sainkin sillalla ollessani puhelinsoiton ja loppureissu tulikin vietettyä suomalais-itävaltalaisseurassa. Tässä seurassa näytelmän jälkeen käytiin ottamassa yhdet paikallisessa kuppilassa ennen kuin olikin aika suunnata hostellille.

Pe 5.11.2010 Sydney: Fish Market, Darling Harbout, Manly ja tykistömuseo (melkein)

Aikainen herätys ja "gourmee" aamupala McDonaldsissa. Olin nähnyt telkkarissa lukemattomia mainoksia mäkkärin aamupalasta ja se näytti niin epäterveelliseltä, että pitihän sitä lopultakin kokeilla. Eikä tarvitse uudelleen ottaa! Epäterveellinen ruoka on yleensä hyvää, mutta ehkä poikkeus vahvistaa säännön tässä tapauksessa.

Matka jatkui Darling Harbourin alueen (yksi Sydneyn viihdealueista lukuisine museoineen ja muine aktiviteetteineen) läpi kalatorille (Fish Market). Nyt on nähty lukemattomat määrät mitä erilaisimpia kaloja! Mukaan fish&chips ja suunta lautoille. Halusin ottaa lauttamatkan sillan ali ja tässä tarjoutui siihen mitä mainioin tilaisuus, sillä matka jatkui kalatorilta pohjoiseen Manlyn kuululle rannalle. Lauttamatka oli hauska, sillä mereltä tulevat aallot keikuttivat jopa tätä isokokoista lauttaa yllättävän voimakkaasti. Olo oli kuin huvipuistossa.

Manlyssä kävelyä rannalla ja fish&chipsin nauttiminen. Pilvien lomasta Aurinkokin pääsi hiukan paistamaan :). Manlyn reissu oli osaksi nähdäkseni kuulun rannan, mutta suurimmaksi osaksi päästäkseni paikalliseen tykistömuseoon (National artillery museun) kunnon tykkimiehen tavoin. Otin vähän pidemmän lenkin museolle ja kävelin luonnonsuojelualueen läpi rantaa myötäillen päätyen lopulta entiselle kasarmialueelle.

Paikalle sijaitsi aikaisemmin australian tykistökoulu, mutta nykyään koko alue on luonnonsuojelulle varattu. Tänään vuorossa oli luonnonsuojelun lisäksi myös episodi Australian suurinta pudottajaa, eli kyseisen sarjan kuvaukset olivat käynnissä siellä. Infopisteessä sain ikäväkseni kuulla, että tykistomuseon on rempassa ja siten kyseisenä päivänä kiinni. Olin edellisenä iltana googlannut museon nettisivut, mutta ne olivat nurin. Nähtävästi täällä on tapana, että jos paikka on rempassa, voi nettisivut laittaa myös remppaan. Tiedotus, mitä se on. No, eipä tuo pahasti haitannut. Museon sijaan kävelin ympäri aluetta (North Head) ja sain komean näkymän Sydneyhyn.

Lautta takaisin Sydneyhyn, muiden seuraan ja illalliseksi intialaista ruokaa. The Rocks alueella oli Markets by Moonlight tapahtuma, joten päätimme käydä sen kurkkaamassa. Matkalla sade taas yltyi, joten tutkailimme markkinoita vain hetken ennen kuin vetäydyimme sisätiloihin oluen ja pelikorttien ääreen.

La 6.11.2010 Sydney: Sydney Tower, Arabian Nights ja matka takaisin Brisbaneen (- Su 7.11.2010)

Lauantaiaamuna ei saisi nousta aikaisin, joten tällä kertaa nukuin pitkään. Loistava aamupala ihastuttavassa pienessä kahvilassa ja suunta kohti Sydney Toweria. Minusta on aina kiva saada kuva paikasta lintaperspektiivistä, joten visiitti Sydneyn korkeimassa rakennuksessa oli niin sanotusti must, vaikka hitusen rahastuksen makua olikin ilmassa.

Matkalla tornille kävelin Hyde Parkin läpi ja tutustuin ANZAC muistomerkkiin. ANZAC tarkoittaa Australian and New Zealand Army Corpseja, eli muistomerkki kunnioitti Australian sotilaita ja heidän uhrauksiaan. Komea, vaikka jotenkin kummallisen oloinen muistomerkki.

Sydney Toweriin ei pääsekään kuka tahansa, ainakaan, jos ei halua mennä turvatarkastuksen läpi. Päästäkseen torniin piti mennä läpi lentokenttä-tyylisen turvatarkastuksen, tosin virkailijoita ei tuntunut kiinnostavan pätkääkään vaikka repussa pommi olisikin ollut. Naurettavin juttu oli kuitenkin ennen hissejä, kun piti vihreätä kangasta vasten poseerata. Takaisin tullessa sai sitten ostaa kuvan itsestään, taustalla tietokoneella paikalleen laitettu Sydneyn maisema. Koska päälläni oli vihreä huppari, ei kone osannut sitä erotella, joten kuvassa pääni oli irrallaan muusta kehostani. Jätin kuvan ostamatta, vaikka jälkikäteen ajateltuna se olisi ollut mukavan korni matkamuisto. Näkymät tornista olivat sentään komiat, joten vierailu oli hintansa väärti.

Koska ensimmäinen kokemus Oopperatalon sisuksista oli arkkitehtuurinsa puolesta ollut pienoinen pettymys (vaikka esitys olikin loistava), piti kokeilla uudelleen, tällä kertaa kera klassisen musiikin. Esitys nimeltä Arabian Nights oli komeaa kuunneltavaa ja tämä sali oli arkkitehtuuriltaan paljon komeampi. Sisällä kuvaaminen oli kielletty, joten tuloksena on vain pari hyvin tärähtänyttä salakuvaa.

Konsertin jälkeen suunnattiin kohti University of Sydneytä, jonka ympäristöstä piti saada halpaa ja hyvää ruokaa (harvinainen yhtälö), mitä myös thairuoan muodossa löytyi. Heitettiin pieni turistikierros yliopiston kampuksella, joka oli kuin suoraan Brittein saarilta repäisty. Moderniin tyyliin paikalta löytyi kuitenkin myös Graffiti Tunnel.

Loppuilta vietettiin kahdessa läheisessä kahvila/ravintolassa. Ensin pelattiin korttia, ehdotuksestani kasino-peliä, mutta se ei saanut loppupeleissä hyvää palautetta (vaikka onkin oikeasti ihan mahtava peli!). Seureen suomalaisvahvistukselta kuului muutama ärräpää pelin aikana, mutta ehkä kanssapelaajien tunnelmat tiivistää parhaiten itävaltalaisvahvistuksen kommentti "this is the most depressing game ever". Jostain syystä loppuillasta ei enää pelattu korttia.

Ravintolan sulkeutuessa hakeuduttiin hostellille, josta nappasin kamani ja suuntasin lentokentälle. Lentoni lähti 06.10, joten en viitsinyt turhaan maksaa neljännestä hostelliyöstä, vaan ajattelin nukkua lentokentällä. Kenttä oli myös kohtuu lähellä (about 10 km), joten en myöskään viitsinyt maksaa julkisista/taksista, vaan päätin kävellä paikan päälle. Kävely meni mukavasti, mutta kentälle saapuessani jalat huusivatkin hoosiannaa (olivat tehneet sitä jo edellisenä päivänä). En enää ikinä lähde reissuun heikoilla kengillä!

Suunnitelmani nukkua lentokentällä kokivat kolauksen todetessani kentän sulkeutuneen yöksi. Sijainti hyvin lähellä kaupunkia johtaa melurajoituksiin, jonka takia kenttä suljetaan yön ajaksi. Ei siinä muuta kuin torkkumista penkillä (onneksi ei ollut kauhen kylmä) ja heti kentän avauduttua kello neljältä sisälle lämpimään.

Koneesta sain itselleni ikkunapaikan ja halusin napata kuvan Oopperatalosta ja sillasta (eihän niistä tässä vaiheessa ollutkaan kuin pari sataa kuvaa), mutta lento kaarsi hitusen liian kaukaa ja pilviä oli muutama liikaa. Komeita kuvia Sydneystä silti sain! Loppulento menikin sitten tiedottomassa tilassa.

Lento saapui Gold Coastille ajallaan ja siitä julkisilla takaisin Brisbaneen. Oli kuin kotiinsa olisi tullut, kun juna kaartoi asemalle. Kauppaan hankkimaan hiukan aamupala-aineksia (tai oikeastaan brunssitarpeita) ja kunnon brunssi. Sen jälkeen olikin aika toipua reissusta kunnon päikkäreiden muodossa!

Summa summarum:

Sydney on todellakin käymisen arvoinen kaupunki! Oopperatalo ja Harbour Bridge ovat nähtävyyksistä tunnetuimmat ja ihan syystä, mutta kaupunki kätkee sisälleen niin paljon muutakin. Jos tilaisuus tulee, niin menen ehdottomasti takaisin. Niin monta museota jäi käymättä ja ties vaikka seuraavalla kerralla tykistömuseokin olisi auki ;).