Taalla sita nyt ollaan, uusi maa ja taas kummallisen nakoista valuuttaa kadessa. Tultiin tanne Kuala Lumpuriin pari tuntia sitten todella hyvan Air Asian lennolla. Miljoona kaupungin halinaa taalla sitten ihmetellaan puoleen yohon saakka, jolloin bussin pitaisi lahtea kohti Pulau Tiomanin saaria. Siella olisi tarkoitus viettaa aikaa viikko jos toinenkin, Katikin ne kaksi viimeista lomaviikkoa.

Tioman kiinnostaa erityisesti sen vedenalaisen maailman takia. Lisaksi Malesiassa pitaisi olla maailman halvinta sukeltaa, joten sita odotellessa. Katikin paasi Balilla snorlauksen makuun, eli voi altistaa korvansa vedelle saatuaan vihreaa valoa korvalekurilta. Suomen korvalaakari Haapaniemen Jorman sanoin Katin sukellukset on sukellettu, uhkaa kuulemma henkeaan jos menee uppeluksiin... Saali sinansa, ettei hanesta saa enaa sukelluskaveria talle reissulle, mutta onneksi snorkaltenkin nakee valtavan hyvin vedenalaista maailmaa.

Vedenalle paastiin Indonesiassa yhteensa kuusi kertaa. Gili Trawanganilla kaksi, Luoteis-Balilla Menjangan saarella kaksi ja viimeisena Etela-Balilla Nusa Penidan saarella myos kaksi. Penidanilla Kati oli siis myos mukana snorklaamassa, ja ei onneksi jaanyt paitsi mistaan mita Mika ja mina koimme pinnan alla. Penidanin saaren yhdessa poukamassa on paholaisrauskujen, eli mantojen puhdistuspaikka, mihin naita valtavan kokoisia ("evien" karkivali n. 4m.) haisukuisia vedenelavia keraantyy puhdistajakalojen puhdistettaviksi. Ihan mahtava kokemus kaikenkaikkiaan! Isot kalat pyorivat ihan muutaman metrin paassa leijuen paidemme yli. Katin mukaan pinnan paalta se naytti valilla jopa pelottavalta! Katilla kavi myos toisella snorklauskerrallaan melkoisen hyva tuuri tormatessaan kaarmekammoisena maailman myrkyllisimpaan merikaarmeeseen. Ei kuulemma ollut kivaa ollenkaan.

Bali oli kokonaisuudessaan ihan mukava paikka. Parhaimpana paikkana pidimme Lombokin saaren ylapuolella sijaitsevaa Gili Trawangania, jonka rauhallisuus teki meihin vaikutuksen. Toisena aaripaana ruotsalaisten uusi siirtomaa Kuta oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Kuitenkin erinaisista syista kavimme siella nelja eri kertaa. Kutallakin oli ihan kivoja mestoja, varsinkin jos tykkaa shoppailusta ja basaarimyyjien kanssa tinkimisesta. Joka kulmassa oli joku helppoheikki tarjoamassa transporttia (kuljetusta) ties mihin tai mita ihmeellisimpia matkamuistoja kotiinvietavaksi. Onneksi rinkoissa on rajallinen maara tilaa, ettei homma lahtenyt hanskasta!

Kati ja Mika kokeilivat myos Balin "kansallisurheilulajia" surffausta. oli kuulemma kohtuu hankalaa, mutta silti kivaa. Homman hankaluutta lisasi se, etta budjettitietoisina Kati ja Mika eivat ottaneet opettajaa. Kati sanoi tunteneensa valilla olevansa kuin pesukoneessa, vailla tietoa missa on maa ja taivas, sen verran voimakkaita aallot olivat Kutan rannalla. Onneksi he eivat olleet yksin, silla Kuta on ehka suosituin ranta alottelijoiden keskuudessa.

Se tasta reissusta talla kertaa. Taalla me nyt yritetaan tappaa aikaa kiertelemalla Kuala Lumpurin ydinpaikkoja, muun muassa koitetaan loytaa tuo pakollinen kuvassakin oleva Petronas Towers.

Terveissi koti Suomeen!

Elina & Mika