http://www.youtube.com/watch?v=_QtqdYVgQdg

Na-mas-te! Nepalissa ollaan!

Matka jatku parin paivan juna+bussi siirtymalla rajan yli kohti Kathmandua. Rajamuodollisuudet suju ongelmitta ja passiin laimastiin 30 paivaa olekeluaikaa. Ma lahin tietysti perustrooppisella varustuksella liikenteesee ja perilla aamuviidelta lampoa +2! Noh, onneks ketunrintojeni valiin aikanaan kasvanut, itamaista ryijya muistuttava, karvapeite kivasti lammitti. Viela enemman tosin lammitti nepalilaisten smootti vastaanotto. On melkosen hammentavaa, kuinka toi pienen rajan ylitys voikaan muuttaa meiningin taysin. Nepalilaiset osottautu ensimetreilta asti lungiksi porukaksi ja valilla tuntu, et ne on laosilaisten tapaan nielassu amparillisen diapameja. Sen verran huoletonta elama oli.

Mulla oli pari paivaa aikaa Kathmandussa valmistautua fyysisesti ja ennen kaikkea henkisesti ystavani Lauran saapumiseen. Laura saatiinkin onnellisesti remmiin mukaan ja ilta suju Kathmandu-tzitsingin ja tervetulaistissuttelun merkeissa. Seuraavana paivana kaytiin suomalaisen Kaisan ja mukavan Californialaisen perheen voimin steppailemassa Kathmandun etelapuolella sijaitsevassa Patanin kaupungissa. Kaytii mm. tsekkaamassa kuinka vanhat tiibetilaisminkit punoo omin pikku katosin makeen nakosia, tuhatkiloa painavia, mattoja. Jenkkiperheen paa Dave, oli vuosikymmenia aikasemmin ite reppureissannu Nepalissa. Paiva sujukin konkarin nippelitietoja kuunnellessa.

Seuraavana paivana nokat kaanty kohti Bandipuria. Matka taittui napparasti, missapa muualla kuin bussin katolla. Eipa taida jaatavampaa reissutapaa loytya, kun bussin katolla kollottellessa ja Eye of the Tigeria kuunnellessa, tsuumailla ymparilla kohoavia Himalajan vuoristoja..? Bandipur on pieni kylapahanen Kathmandun ja Pokharan puolessa valissa. Tarjolla rauhaisaa aitoa nepalilaista maalaiselamaa ja kaunista luontoa. Guest housen ikkunoista aukeni suora nakyma Himalajan vuoristoon. Bandipurin paras puoli on siina, etta siella ei oikeastaan oo mitaan tekemista. Sen sijaan voikin keskittya kadun varrella istuskeluun, chain imeskelyyn ja nepalilaisen arjen ihmettelemiseen. Kertaalleen trekattiin Nepalin suurimmalle luolalle kokeilemaan cavingia. Caving eli luolavaellus on loistava tapa tutustua aina niin sympaattisten lepakoiden kovin kuivaan elamaan. Ja vaikka talla kertaa herrat batmanit tyytyivatkin pallistelemaan touhuamme luolan katosta kasin, oli reissu ihan kokemisen arvonen, vaikkakaan ei ihan Lonely Planetin hehkutuksen veronen.

Makin oon tavoistani poiketen ostanu talle reissulle pari kappaletta kyseisia reissuraamattuja. Ne on ihan patevia opuksia, joista pystyy tsekkaamaan helposti perusinfoa, hintoja, etaisyyksia tai vaikkapa paikallista kielta. Sen sijaan parhaat mestat, raflat ja guest houset kantsii edelleen selvittaa paikallisten ja muiden reissaajien kanssa keskustelemalla. Nain ollen sailyy viela edes ripaus, tahan hommaan olennaisesti kuuluvaa, Indiana Jones -eksotiikkaa mukana. Huvittavia ovat ne pariskunnat, jotka kirja kadessa seuraa esimerkkireittia Durbar Squarelta Freak Streetille, samalla toisiaan vaaran suunnan valinnasta syytellen :)

Bandipurista matka jatku kohti Pokharaa ja joulun viettoa. Majotuttiin kaupungin ytimeen Lake Siden puolelle ja tutustuttiin samalla brittipariskuntaan, Garyyn ja Stephaniin, jotka liitty mukaan suomalaiseen jouluhumuun. Jouluaaton ohjelmassa riippumatossa makoilua, Everest olutta, Lauran mukanaan tuomaa Fisua, Popedan Ukkometsoa, pitkan kaavan jouludinneria ja paatonta bailausta!! Fisupullo tyhjenikin vaivatti ja ma muistaakseni soin paaruoaksi ankkaa..?? Erityisen innoissaan Lauran tuliaispullosta oli Gary, jolla flunssan kalpasema larvi vaihtu hyvin nopeesti perinteiseen joulupunaan. Ilta paattyi koko porukalta odotusten mukaisesti ponton halailuun ja pirjoliisan kylailyyn :) Hyvaa joulua vaan sullekin!!

Viimeiset darrahuuruiset paivat Pokharassa suju lepposasti viereisella jarvella soudellessa, kevyesti hapotellen fillaroidessa ja rafloissa notkuessa. Pokhara ja koko Nepal on tunnettuja monista aktiviteeteistaan. Siispa joulusta aarimmaisen hyvilla fiiliksilla matkatoimistoa kohti. Nyt taskussa liput raftingiin eli koskimelontaan ja suunta kohti Trisulia, yhta Nepalin tunnetuinta "vuoristopuroa"... Keep on rockin' in a free world!!!!!!