Mexico City- osa UNO

2-8.10.2010

Mexico City, tuo 25 miljoonan asukkaan pikkukaupunki parin kilsan korkeudessa. Kuuden tunnin bussimatka tänne Oaxacasta maksoi noin 24€ hlö. Jotenkin aattelis että tässä maassa bussiliikenne voisi olla jopa vähän kaoottista ja matkatavaratkin voisivat ehkä kadota eikä se olisi välttämättä niin ihme. Toisin on asiat. Pitkän matkan bussiliikenne on äärimmäisen järjestelmällistä. Matkatavaroille on samantyyppiset tiskit kuin lentokentillä jonne laukut jätetään, ne merkitään tarroin josta selviää määränpää ja vastineeksi saa lapun jota ilman tiskille jätettyjä matkatavaroita ei voi lunastaa. Goodbye laukkuvaras-wannabet. Lisäksi bussiasemilla valvotaan tarkoin milloin bussilaiturille saa mennä ja mistä ovesta. Sisään pääsee, kun lippu on tarkistettu kahteen otteeseen, että auto on varmasti oikea. Viimeisimmällä reitillämme lisäksi turvatoimet oli viety erittäin pitkälle. Jokaisen laukku sekä kroppa tarkastettiin metallinpaljastimella ja käsikopelolla bussiin astuttaessa. Jokaikinen bussimatkustaja myös kuvattiin videokameralle sekä sisällä autossa, että odotusterminaalissa. Matkan varrella bussi vielä pysäytettiin ja armeijan poijjaat käskyttivät osan ihmisistä ulos autosta ja tonkivat "ruuman" matkatavarat läpi. Espanjankielentaidottomina meillä ei ollut harmainta aavistusta mitä soltut sanoivat, joten varmuuden vuoksi menimme ulos bussista niinkuin suurin osa muistakin. Kukaan ei kuitenkaan kiinnittänyt meihin eikä meidän tavaroihin pienintäkään huomiota, niin vähän ajan päästä uskalsimme hipsiä hiljaa takaisin bussiin. En oikeen tiedä tuliko tästä kaikesta turvallinen olo vai ei, ainakin tajusi että jotain ikävää joskus on tällä reitillä tapahtunut..Jos joku jotain kaappausta/pommi-iskua/huumeiden salakuljetusta suunnittelis niin ainakin kiinnijääminen olisi aika todennäköistä kaikkien näiden turvasysteemien jälkeen.

Anyway, päätepysäkille päästyämme meillä ei ollut aavistustakaan siitä miten meidän pitäisi löytää hostellillemme. Yleensä netistä on löytyny ihan hyvät ohjeet, mutta nyt meillä oli pelkkä osoite, mistä ei hirveesti hyötyä ollut ilman karttaa. Bussiaseman yhteydessä oleva metroasema tuntui järkevältä siirrolta, joten menimme sinne miettimään seuraavaa liikettä. Missään ei ollut metrolinjoista karttaa, eikä henkilökuntaa keltä kysyä neuvoa. Lopulta saatiin vähän neuvoja ulkopuolelta joltain bussikuskilta ja eräältä ystävälliseltä mieheltä joka ihan oma-aloitteisesti tuli kysymään puhummeko englantia ja tarvittaisko kenties apua. Ystävällistä! Näiden henkilöiden antamilla neuvoilla löysimme oikean metrolinjan ja oikean päätepysäkin. Pieniä mutkia matkassa oli sitten tietty myös sen oikean kadun löytämisessä, mutta lopulta ovessa luki "bed and breakfest Mexico", olimme löytäneet perille.

Hostellin vastaanotossa oleva työntekijä oli vertaansa vailla. Check in:in yhteydessä saimme kaikki tarpeelliset tiedot ilman että piti erikseen tivata kaikkia käytännön asioita. Saimme myös heti käteemme kartan kaupungin ydinalueista ja metrolinjoista, sekä sepustukset siitä mitä mikäkin alue sisältää ja millaiset niiden turvallisuustilanteet ovat. Lisäksi kyseinen "stääffiin" kuuluva puhui maan yleiseen tasoon nähden erittäin hyvää englantia, joka helpotti asioita meidän näkövinkkelistä katsottuna huomattavasti. Itse meidän huone oli melko pieni, mutta sänky ja tallelokero löytyivät, eli kaikki tarpeellinen. Yleisiä vessa/suihkutilojakin oli ruhtinaallisesti verrattuna joihinkin muihin paikkoihin missä ollaan oltu. Alueen itsessään pitäisi olla turvallinen ja koska vieressä ei oo mitään klubi/baarikatua niin kunnon yöuniin on ainakin hyvät mahdollisuudet.

Hostellistamme käsin kaupungin ydinalueille ja nähtävyyksille pääsee erittäin helposti ja nopeasti metrolla ja liput siihen ovat huisin halpoja. Yksi matka maksaa jotain 0,18€ ja tietyillä merkityillä asemilla metroa voi vaihtaa rajattomasti ilman tarvetta ostaa uutta tickettiä. Vain jos lähtee metroasemalta kokonaan ulos tai jää pois asemilla mistä ei lähde "jatkolinjoja", täytyy hankkia uusi lippu. Hostellimme on hyvällä sijainnilla, lähin metroasema löytyy muutaman minuutin kävelymatkan päästä ja monille ydinalueille voi hyvin kävelläkin jos energiaa riittää. Teimme juurikin jälkimmäisen ja yhteensä tänäänkin kävelimme ympäri kaupunkia alueelta toiselle, nähtävyyksiä metsästäen ehkä noin kahdeksisen tuntia. Jalat oli muusina hämärän häämöttäessä, mut tulipahan nähtyä jo paljon. Eka alue mikä koluttiin 20 min kävelymatkan päästä oli nimeltään Chapultepec. Sieltä löytyi muun muassa iso puistoalue, jonka keskellä oli pieni järvi missä vapaapäiväänsä viettävät ihmiset innoissaan polkivat muovisilla polkuveneillä. Puisto oli vilinää täynnä, siellä oli näin sunnuntaipäivänä tosi paljon ihmisiä ja kaikkia pieniä ruoka- ja säläkojuja. Puiston ympärillä sijaitsi useita museoita, joista yhdessä käytiin sisällä sunnuntain ilmaisen sisäänpääsyn kunniaksi. Kyseinen museo oli nimeltään "Museo Nacional de Historia" ja se sijaitsi "Castillo de Chapultepec":in eli linnan vieressä. Alueella sijaitseva toinen merkittävä museo "Nacional de Antropologia" sai jäädä toiseen päivään, ilmainen sisäänpääsy veti puoleensa järjettömän määrän ihmisiä ja jono oli sen mukainen. Chapultepecin alueelta jatkettiin "Centro Historico":n alueelle. Matka oli melko pitkä taitettavaksi jalkaisin, mutta näkipähän ainakin matkan varrella sijaitsevat kadut/rakennukset ja patsaat, sekä "Monumento a los Heroes de la Independencia"n, elikkäs monumentin itsenäisyyden puolesta taistelleille.

Historiallisen keskustanosan tarjonta oli monipuolista; Vanhoja kirkkoja ja rakennuksia, valtionlaitoksia, museoita, puistoalue, kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja hotelleja. Alueelta löytyy myös "Templo Mayor":in, atsteekkirauniot ja niihin liittyvä museo. Kyseisiä raunioita yritettiin kuumeisesti etsiä, mutta ilman tulosta, sekin sai siis jäädä toiseen päivään. Etsinnän tuoksinassa löydettiin kuitenkin muita poikkeamisen arvoisia paikkoja, kuten "Catedral Metropolitana" - niminen kirkko. Katsoin myöhemmin opaskirjasta, että etsimämme rauniot olivat kuin olivatkin jossain sen lähellä. Keskustan kävelykadut olivat kovien kunnostustöiden kohteena, joten pientä tungosta oli havaittavissa, mut ei se ihme ole muutenkaan näin suuressa kaupungissa. Tuntikausien patikoimisen jälkeen voimat olivat loppu niin hyppäsimme viereiseen metroon ja kävelimme hetken vielä Condesa- nimisellä alueella, josta löytyi kivoja ravintoloita ja kahviloita. Alue oli kivantuntuinen, kuuleman mukaan kuitenkin hieman hintavampi. Suurkaupungin tuntu oli jäänyt keskustan sykkeeseen ja jäljellä oli rauhallinen alue, josta löytyi myös paljon suloisia koiruuksia tosi hienon ja ison koirapuiston ansiosta. P.S Rapsutuksia Liinulle! =)

Jatkuu seuraavassa jaksossa...