Luulisi 2800 metrin korkeudessa asuvien ihmisten rakentavan lämpiä taloja, mutta mitä vielä... palellaan sitten.

Rajan ylitys Kolumbiasta tänne Ecuadoriin oli yksi helpoimmistamme ja muutaman colectivon ja bussin jälkeen löysimme itsemme Otavalo -nimisestä vuoristokaupungista. Kaupunki on tunnettu lauantaimarkkinoistaan, jotka levittäytyvät ympäri katuja. Turisteille on tarjolla korttelikaupalla mm. villapaitoja, maalauksia ja laukkuja. Paikalliset - sekä lähikylistä saapuvat intiaanit - puolestaan kerääntyvät kaupungin toiselle laidalle ostamaan ja myymään elukoita possuista (30 USD pieni possu) marsuihin (myös matkalla pannulle). Muutenkin kaupunkia värittää mukavasti suuri määrä alkuperäisasukkaita, jotka poiketen aikaisemmista valtioista omistaa suuren osan bisneksestä. Lauantaina Otavalo on täynnä turisteja, mutta muuten siellä on hyvinkin rauhallista ja viehättävää. Yövyimme Hostal Mariassa (12 USD kahdelta) ja lämpimästi suosittelemme sitä muillekkin.

Kolme yötähän siinä ensimmäistä ecuadorilaista kaupunkia tarkastellessa vierähti. Tai käytiinhän me läheisellä Laguna de Cuicochalla ja Cotacachissa, mutta niistä ei ole erityisemmin jälkipolville kerrottavaa. Matkamme siis jatkui Etelä-Amerikan toiseksi korkeimmalla sijaitsevaan pääkaupunkiin Quitoon.

Vähän alle puolentoista miljoonan asukkaan Quiton historiallinen keskusta julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi 1978 ja imperialismin vannoutuneina faneinahan meidän oli päästävä ytimeen. Majoittauduimme siis Hotel Huasi Continentaliin (5 USD lärvi), joka osoittautuikin oivaksi valinnaksi. Jalkauduimme välittömästi keskustan kaduille ja aloitimme eurooppalaisen perinnön ihailun. Kauniiden kirkkojen lisäksi huomiomme kiinnittyi poliittisten seinäkirjoitusten valtavaan määrään - olemmehan siirtyneet takaisin latinalaisen-Amerikan sosialisti-leiriin.

2000-luvun alku on Ecuadorissa ollut takkuisa ja presidentit ovat vaihtuneet tiuhaan tahtia kansan noustessa barrikaadeille. Yksi suurimmista mellakoinnin aiheista on ollut 2000-vuoden alussa tapahtunut kansallisen valuutan (sucren) hylkääminen ja sen korvaaminen dollarilla. Vaihtokurssi oli viisi kertaa huonompi kuin vuonna 1999, joten suuri osa väestöstä menetti säästönsä ja elämisen kustannukset nousivat maassa huomattavasti. No, tämän hetkinen presidetti on nimeltään Rafael Correa ja kovin vasemmalla kaveri vaikuttaa olevan. Vuoden takainen Kolumbian kanssa kähinöinti ja kieltäytyminen valtionvelan korkojen maksamisesta on nostanut toverin myös maailman lehdistön palstoille. Ja sunnuntaina on maassa jälleen presidentin vaalit, joten innolla odotamme millaista liikehdintää on maassa luvassa!

Jos koskaan on aikomus matkustaa Quitoon, niin yöpykää vanhassa keskustassa. Välttäkää Mariscal Sucre nimistä kaupunginosaa, vaikka iso osa matkaajista siellä vaikuttaakin oleskelevan. Poikkesimme nimittäin siellä kirja ostoksilla ja hyi helv... Alue on suorastaan gringo-ghettoa kaikkine yököttävine hostelleineen, kalliine kahviloineen ja turistitoimistoineen. Lisäksi tämä paikallisten "gringolandiaksi" kutsuma alue on kaupungin vaarallisimpia. Joten toistamme: älkää yöpykö Mariscal Sucressa.

Tänään maa alkoi taas polttaa jalkojemme alla, joten siirryimme kahden tunnin bussimatkan eteläisempään Latacungan kaupunkiin. Huomenna olisi tarkoitus jatkaa maaseudulle seikkailemaan. Sikoja ainakin luvassa. Röh!