Aamulla jätimme hetkeksi rekan ja neljä safariajoneuvoa tuli hakemaan meitä ajelulle Ngorongoron kraateriin. Ngorongoron alueen maa on punaista ja pölyistä, ja ajaessamme ikkunat auki (totta kai) myös vaatteet, kasvot ja hiukset olivat pian punaiset. Ngorongoro oli aluksi pieni pettymys, sillä uskoin siellä olevan eläimiä aivan joka paikassa. Serengetissä meillä oli käynyt hyvä tuuri, sillä eläimet olivat liikkeellä suurina laumoina ja niitä o...

Aamulla nukuimme tunnin pidempään kuin eilen ja heräsimme kuuden aikoihin. Illalla leiriin palatessamme meitä odotti ikävä yllätys: myrsky oli riehunut leirillämme ja teltat istuivat nyt joen keskellä. Norjalaiset tytöt muuttivat yöksi rekkaan nukkumaan, mutta onneksemme norjalaiset olivat ainoita joiden teltat olivat sisältä märkiä, sen verran laadukasta kamaa ne olivat. Paviaanit kuulemma osaavat avata teltan vetoketjut, joten olivatkohan ne otuk...

Safarimme Serengeti Traililla jatkui. Heräsimme todella aikaisin, jo viiden aikoihin, jotta näkisimme mahdollisimman paljon elukoita aamutoimissaan. Aiempina aamuina olimme päässeet vähintään kylmään suihkuun, mutta nyt siihen ei ollut aikaa (vaikka leirimme läheltä suihku löytyikin). Keräsimme edelleen lisää eläimiä kokoelmiimme. Näimme sekä uros- että naarasleijonia, jotka kaukaa (ja läheltäkin) katsottuina vaikuttivat lupsakoilta kisumir...

Kenia-blogi jatkuu, eli nyt ollaan siis jo Tansanian puolella menossa. Musoman kaupungissa lähdimme kohti Serengetin kansallispuistoa. Edelliset päivät oli satanut joka päivä, joten toivoimme auringon jo edes vähän pilkahtavan esiin. Toisaalta eläimet ovat juuri tämän pienen sadekauden (lokakuu-helmikuu) aikana näkyvillä suurempina laumoina ja helpommin kuin kuivaan ja aurinkoiseen aikaan, mikä kannattaa muistaa. Suuri sadekausi kestää maaliskuus...