KOTIMATKA OSTETTUNA

Viimeinen viikko Phuketissa kului lokoisissa merkeissa aurinkoa ottaen ja snorklaillen. Kata Noi -ranta osoittautui parhaaksi snorklauspaikaksi. Muutenkin ranta oli Phuketissa hienoin nakemamme, ainoana miinuksena itaisen naapurimaan okymatkailijat liian paljastavine uima-asuineen, jos niita edes paalla sattui olemaan. Heikin vanhemmat hyvasteltiin lauantaina 4.4 ja maanantaina jatkettiin bussilla kohti Krabia ja Ao Nangia. Lievasti skeptisten ennakko-odotusten jalkeen Phuket osoittautui varsin mukavaksi lomailupaikaksi (kunhan pysyy poissa Patongilta) ;)

Ao Nangiin selvittiin melko kivuttomasti paikallisbussilla, mutta sopivan majoituksen loytaminen Noppharat-rannalta osoittautui haasteelliseksi. Hintataso oli hiukan korkeampi kuin muualla thaimaassa ja kaatosade ei helpottanut tehtavaa yhtaan. Lopulta loydettiin mukava ilmastoimaton huone 400 bahtilla. Ranta ei ollut kovinkaan kummoinen ja vesi oli aika sameaa, mutta maisemat sitakin komeampia. Mopoiltaessa loydettiin toinen toistaan hienompia kalkkikivikallioita. Veneretkella nautittiin edelleen jylhista maisemista, mutta nakyvyydet snorklatessa eivat olleet haappoiset. Ilmeisesti tsunami oli vienyt myos suuren osan koralleista mennessaan, joten niitakaan ei liiemmin nakynyt. Juuri ennen paluuta iski viela pahin tahan asti nakemistamme ukkosmyrskyista. Kastuimme totaalisesti ja totesimme etta trooppisissakin olosuhteissa nakojaan voi palella. Odottelimme myrskyn laantumista eraassa poukamassa ja salamat iskivat valilla vahan liiankin lahelle. Noin tunnin varjottelyn jalkeen paastiin jatkamaan matkaa ja selvittiin turvallisesti hotellille.

Muutaman paivan Ao Nangissa oleilun jalkeen jatkettiin matkaa Koh Jumin saarelle. Se on hiukan eristyksissa oleva saari Krabin ja Lantan valissa, joka on jalkijunassa turismin suhteen. Koh Lantan lautta jattaa muutamat Jumille menevat turistit vaylalle, josta lonkkarikuskit kayvat heidat noutamassa resortteihin. Lahinna turismin vahaisyys saarella johtuu sahkojen puuttumisesta. Meille se ei tuottanut mitaan ongelmaa, koska majoituspaikassamme oli oma generaattori. Ensimmainen yo vietettiin tosin ilman sahkoja Joy-bungalowissa. Romanttinen ilta kynttiloiden valossa oli toisaalta ihan mukava, mutta pidemman paalle moinen muodostaa pienen turvallisuusriskin. Ja voihan sahkoistetysta bungalowista aina halutessan laittaa valot pois niin paasee samaan fiilikseen ;) Lopulta vietettiin Andaman beach resortissa 6 yota (300bht/yo). Voimme suositella paikkaa lampimasti kaikille, vaikkakaan maisemat eivat olleet saaren parhaimmistoa. Ehdottomana plussana hyttysvapaa bunga ja kuivan ympariston takia hyttysten vahainen maara oli muutenkin vahainen. Joitakin matkaajia itikat olivat paasseet melko pahasti rokottamaan, mutta me selvisimme muutamalla pistolla.

Jumin saari oli todella rauhallinen paikka, jossa huomasi ettei turismi ole saaren paaelinkeino. Emme loytaneet yhtaan suomea sujuvasti puhuvaa pukuja myyvaa merimustalaista tai turistikraasaa kaupittelevaa rantamyyjaa. Rannalla sai olla taysin rauhassa ja saaren asukkaiden positiivinen ja rento asenne oli ihailtavaa. Juttelimme eraan tanskalaispariskunnan kanssa, jotka ovat viettaneet 5 kuukautta vuosittain saarella viimeisen 6 vuoden ajan. Heidan mukaansa saari ei ole siina ajassa muuttunut mihinkaan. Itsekaan emme aikaisemmin Thaimaassa ole tormanneet yhta autenttiseen elamanmenoon. Tosin tama ei varmaankaan ole kestava tila, silla saarelle ollaan talla hetkella puuhaamassa sahkoverkostoa. Tama saattaa edesauttaa sita, etta talla hetkella autioille rantatonteille alkaa putkahdella isompia resortteja. Saaren "keskusta" oli ensimmainen oikea "unelias kalastajakyla". Tahan mennessa olemme tormanneet jo useisiin, mutta tassa tapauksessa nimitys on oikeasti paikallaan. Mamat keittelivat huippuja puoli-ilmaisia friteerattuja banaaneja ja elamanmeno oli kaikkea muuta kuin hektista. Ensimmaisena paivana kiersimme saaren mopolla ja sen jalkeen keskityimme olennaiseen eli rannalla loikoiluun ja Wallandereihin.

Jumilta jatkoimme siimahantaveneella/taksilla/bussilla Trangiin todetaksemme, etta missasimme Thaimaan uuden vuoden juhlinnan eli Songkranin. Luulimme juhlien kestavan kolme paivaa, mutta paras/pahin paiva olikin maanantai jolloin makailimme viela rannalla Jumilla. Pienta vihia juhlinnasta tosin saimme naapuriravintolan Maman synttaribileissa. Songkraniin kuuluu hilliton vedella latraaminen. Kaikki kaupunkien kaduilla liikkuvat kastellaan vesipyssyilla, vesi-ilmapalloilla tai ihan vaan ampareilla. Tasta emme tosin voi omakohtaisesti enempaa kertoa, koska omakohtaista kokemusta meille ei talla reissulla sattuneesta syysta ehtinyt kertya.

Muutaman erossa vietetyn kuukauden jalkeen olemme taas taittamassa matkaa yhdessa Tiian ja Matiaksen kanssa. Tama odotettu jalleennakeminen tapahtui Trangissa, jossa on oltu nyt muutama paiva. Trangissa kokemisen arvoisia asioita tamanastisen oleskelun perusteella ovat Retrotuktukit, loistava paikallinen jaakahvi ja lahiympariston vesiputoukset. Seuraavaksi suuntaamme Koh Tarutaon kansallispuistoon Lipen saarelle. Tosin saaennusteet ovat tiukassa tarkkailussa hiukan liian ajoissa tulevan sadekauden takia ja suunnitelmat voivat viela muuttua.

Eilen bongattiin muuten netista kotimatka, tai ainakin melkein. Sattumalta eksyttiin Malesian Airwayssin sivuille, josta loysimme 80% alennuksella lennon Kuala Lumpurista Arlandaan Tukholmaan. Hintaa kertyi huikeat 175 euroa/hlo. Ei auttanut muu kuin kipaista juoksujalkaa visa hotellilta ja ostaa matka ennenkuin joku muu ehtii ensin. 4.6 aamulla olemme siis Tukholmassa ja toivottavasti mahdollisimman pian sen jalkeen myoskin Turussa!