Tere tere!

Takana on taas useita kilometreja,nahtavyyksia ja joulun pyhat. Useita mainitsemisen arvoisia asioita, mutta pyritaan kasaamaan mielenkiintoisimmat stoorit matkan varrelta. Brisbanen jalkeen kohteena oli Goldcoast ja Surfer's paradise. Tarkemmin sanottuna Mermaid beach. Sinne mennaan surffaamaan ja nauttimaan auringosta. Kuten paikalliset asian ilmaisevat, "jos Surffer's paradise olisi henkilo, se olisi Paris Hilton: aina valmiina juhlimaan ja hyva itsensa esille tuomisessa".Poikkeuksena edellisiin australian matkakohteisiin oli sisamajoitus ja ihan aito sanky. Matkalaiset paasivat nauttimaan paikallisten seurasta ja ruuasta 3 yon verran. Ensimmaisena iltana meille tarjoiltiin aitoa klassikkoainesta, nimittain "aussie bbq" lihoineen ja tirisevine makkaroineen oli grillattu juuri pohjoisen vieraita varten. Mark, jonka luona vierailimme, oli tuttu Jaskan ja Suikeron seikkailuilta vuonna 2006, kun Fidelkin oli viela todistettavasti elossa ja tyrannisoi Kuubaa. Mark kertoi surffivinkkeja, naytti seudun kauneimmat maisemat ja suositteli muutamia alueen lahikohteita, joita uskoaksemme kaikki reppureissaajat eivat loyda. Yksi naista kohteista oli sademetsan paalla kavely puupolkuja pitkin 20m korkeudessa. Toinen oli 8,8km ja 4 tunnin kiipeaminen Mt Warningille. Kiipeaminen oli yllattavan rankkaa ja teki hyvaa karavaanarien kankuille. Etenkin viimeinen 200m oli tiukkaa taistoa, metalliketjun varassa kiskoen itseaan ylos sen minka jaksoi.

Viimein Mermaid beachille ja Surffer's paradiselle sanottiin nakemiin ja vanin nokka kaannettiin kohti etelaa ja Byron bayta. Paikka on maineeltaan rento ja ihmiset tulevat sinne lahinna laiskottelemaan. Oiva paikka siis joulun vietolle, vaikka pukkia ei camper vanissa nahtykaan. Leirintaalueella ei tarvinnut silti yksin kulkea, silla paikka oli taynna, kuten koko muukin kyla. Jouluaatto tuli vietettya muutaman etela-afrikkalaisen seurassa ja hauskaa oli. "Taydellista joulutunnelmaa" uikkareissa haittasi kuitenkin muutama (Suomestakin tuttu) sadekuuro. Vietimme paikassa yhteensa kolme yota ennen 800km ajomatkaa Sydneyyn. Sydney ei muuten ole se mukavin paikka ajaa vaaranpuoleista liikennetta! Sydneyssa tapahtui sitten se kaikkein surullisin asia, eli jouduimme hyvastelemaan rakkaan vanimme. Takana oli 4 yhteista viikkoa ja 4700km. Mahtava kokemus, vaikka ei ollakaan yhtaan camping-henkisia immeisia.

Reput on taas selassa ja jatkosuunnitelmat on taysin auki. Lento Tasmaniaan 15. tammikuuta on ainakin varmaa.

Monia tietysti kiinnostaa joulumaan kohtalo. Kuten jo tiedatte, onneksi laulu ei ole sidottu ainoastaan jouluun. Siis taydellisen joulumaa-kuoron metsastys jatkukoon. Sydney hiljenee, mutta vain hetkeksi.