Sydneyssa ollaan, Bondi beachilla. Lampotilakin on huomattavasti laskenut. Paivisin n. 27-29 astetta, joka tuntuu jo lahes viilealta sen 44 asteen jalkeen . Nyt ei vaan voida enaa kayttaa omaa mittaria lampotilan mittaamiseen, kun kuumemittarin asteikko ei riita. Helleaallon aikan kuumemittari toimi melko hyvin vaikkakin max. siina vain 42 astetta... Pakussa lampotila nousi melko korkealle paivan aikana, kropparasvatkin lahes kiehuivat...

Viimeksi kirjoittelimme siis Lake Entrancessa. Siella lampotila tuntui jo hieman viileammalta, koska tuuli. Toisaalta tuuli tuntui kuin joku olisi puhaltanut kuumalla hiustenkuivaajalla, mutta kylla se valilla hikipisaroita kuivatteli. Paikallaan X-asennossa ollessa varjossa ei ollut lahes yhtaan hiki. Olimme siis suunnitelleet strategiaa yota varten, koska matkailupakussamme ei ole ilmastointia ja mini-ikkunoiden aukipitaminenkaan ei oikein viilentanyt.

Yon pimeyden sitten laskeuduttua kaivoimme rinkasta tuliteran (Suomesta ostettu) hyttysverkon (siis sellainen kattoon ripustettava, joka vaikuttaa hieman prinsessasangyn katokselta). Asetimme otsalampun otsalle (kaytimme sita kuitenkin mahdollisimman vahan, jotta ei houkuteltu hyttysia), Sanna kaivoi ilmastointiteipin ja hampaita aseena kayttaen leikkeli siita paloja (ois meilla ollut linkkarikin...). Taman jalkeen aloimme hyrailla Ihmemies-McGyver -tunnaria ja kiinnitimme hyttysverkon alaosastaan pakun takaoviaukon ymparille. Taten saimme hieman lapivetoa, kun voimme pitaa takaovea auki. Kylman suihkun jalkeen yo menikin huomattavasti paremmin. Toisaalta yon saakin oli jo hieman viileampi, kuin edellinen. Miten sita naisen logiikalla ja napparyydella parjaakaan . Niin ja aiteille tiedoksi, me myos muistamme juoda riittavasti, siis alkoholitonta(kin) nestetta...

Lake Entrancesta matka jatkui Merimbulaan, jossa leirintaalue sijaitsi aivan rannan laheisyydessa (Tween..tms. -niminen, 36$/yo/2hlo). Tati tarjosi meille tolppapaikkaa uima-altaan laheisyydesta, mutta sanottiin, etta me mihinkaan altaalle menna vaan beachille. Kun oli saatu auto parkkeerattua, niin suunnattiin sitten beachille. Ranta oli ihan hieno, mutta tuuli melkoinen. Ajateltiin, et kyl se sit makuulla lennattaa tota hiekkaa vahemman ja kivahan se on kun tuulee, niin ei oo niin kuuma. Hiekan lentaminen ei kuitenkaan vahentynyt. Olimme siina noin 2 min ja saimme kokovartalo hiekkakuorinnan silla hiekkaa lensi todella kovalla nopeudella aiheuttaen jo hieman kipuakin sen lisaksi, etta sita oli ihan joka raossa... (Jos teksti kuulostaa oudolta, niin johtuu siita, etta meilla on hieman hankaluuksia Suomen kielen kaytossa ihan keskenammekin. Ymmarramme kylla toisiamme, mutta muut ei enaa taida. Voi Kaisa raukkaa...) Kavimme kuitenkin uimassa (lahinna seistiin, aika kovat aallot..) meressa ja sen jalkeen suuntasimme uima-altaalle...

Illallisen jalkeen suuntasimme Merimbulan keskustaan eli 2 katua eteenpain. Aamulla olimme paattaneet, etta oli perjantai. Yhtakkia kaupungilla kuvittelimmekin olevan torstai, joten suuntasimme yksien drinkkien jalkeen nukkumaan. Meno ei nayttanyt kovin vilkkaalta ja yokerhoon emme viitsineet menna, koska ei siella kuitenkaan torstaina ketaan ole. 2 paivaa myohemmin meille sitten selvisi, mita paivaa oikeesti eletaan eli olimmekin olleet Merimbulassa perjantaina. Ei oo helppoo...Merimbulassa meille myos selvisi (Sannan kaverin Jennin valityksella), etta Madonna on tulossa Suomeen ja siita alkoikin sitten melkoinen tekstiviestien vaihto Suomeen ja takaisin.

Merimbulassa aamulla hieman shoppailimme Nealle hellemekkoa ja sitten matka jatkui Kiamaan Grand Pacific Drivea pitkin. Tuota kuuluisaa turistitieta oli vaan helvetin vaikea loytaa! Etelapaata etsiessamme teimme varmaan 4 u-kaannosta ja olimme yhdessa ja samassa risteyksessa 3 kertaa. Seurasimme koko ajan opasteita, jotka johdattivat meidat ajamaan ympyraa!!! Lopulta paastiin tielle, mutta ei se Kiamaan mennessa tehnyt vaikutusta, kun ei sita mertakaan kovasti nakynyt.

Kiaman leirinta-alue oli myos rannalla (Kendall's beach caravan park, 27$/yo/2hlo). Illalla kavelimme katsomaan lahella olevaa paikallista nahtavyytta eli little blowholea. On siis "reika" rantakalliossa/kivessa, josta ryoppysi vetta aina valilla. Yo oli taas viileampi, kuten Merimbulassakin, joten meidan ei ole tarvinnut virittaa hyttysverkkoa toista kertaa.

Tanaan on sen verran urheiltu (kerrotaan myohemmin), etta alkaa uni painaa, joten jatketaan ensi kerralla...