Merellisia maisemia, Suomen kesan oloisia keleja, yopymista rannalla, delfiineja, majan rakentamista, uimista autiolla rannalla...

naista kaikista koostuu muutama paiva mahtavalla Chiloen saarella Chilen jarvialueella. Alunperin tarkoitus oli viettaa vain pari paivaa Chilen jarvialueella matkallamme viela etelammas Torres del Painen kansallispuistoon, vaikka tiesimmekin, etta kauniista seudusta on kyse. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kalliiden lentolippujen ja paikallisen lomasesongin myota.Nain paadyimme viettamaan kolmen sijasta viisi paivaa talla kauniilla saarella, emmeka ole katuneet. Huomenna tosin suuntaamme taas etelaan, istumalihaksia kasvattavalla 36 tunnin bussimatkalla.

Mutta takaisin Chiloeen. Jo ensivaikutelmat saaresta olivat positiiviset matkatessame lautalla mantereelta tuulen suhistessa korvissa. Valitsemassame majapaikassa oli tilaa ja isantana kunnon brittilainen herrasmies Charlie, jonka kanssa oli mukava haastaa juttua. Paasimme suoraan paikalliseen kansanjuhlaan, jolloin normaalisti mukavan unelias Choncin rantakaupunki hiukan riehaantui livebandin ja ilotulitusten johdosta. Me tosin vietimme iltaa yhden tahden viinipullon kera rantakallioilla katsellen lampimassa illassa paivan hiipumista.

Chiloen saarelta loytyy myos yksi Chilen Unescon maailmanperintokohteista, nimittain paikalliset puukirkot. Kolme naista kavimme katsastamassa ja taytyy todeta, etta ovathan ne kauniita. Saaren "paakaupungin" kirkko on tosin uustuotantoa 1900-luvun alkupuolelta ja paallystetty mielikuvituksellisesti aaltopellilla. Komeaa katseltavaa yhta kaikki.

Saarelta loytyy myos pari luonnonpuistoa ja alkuperainen suunnitelmamme tutustua niista lahempaan parin paivan ajan muuttui Charlien suosituksesta. Puisto on kuulemma tahan aikaan taynna lomailevia chilelaisia, joten menimmekin vaeltelemaan puiston etelapuolen komeille rannoille. Emmeka katuneet! Komea ranta ja vain me kaksi paikan paalla. Ideaalista!

Saa tosin ei ollut ideaalinen, vaan enemmankin pilvinen ja tihkusateinen, eika meilla tietenkaan ollut telttaa. Eetun innoittamina paadyimme kuitenkin insinooreina rakentamaan meille suojan rannalta loytyvista materiaaleista, ja voi pojat kuinka komea siita tulikaan! Se myos suojasi puolet kropasta yon kylmyydelta ja tihkusateelta. Ennen vilakkaa yota oli kuitenkin hyvaa aikaa istua nuotion aarella pimenevassa illassa, siemailla viinia ja odotella uuniperunoiden ja -sipuleiden valmistumista. Suosittelen :)

Kavellessamme seuraavana paivana takaisin sivistyksen pariin tulimme kauniille rannalle ja sanoin, etta tasta saisi kylla komean kuvan meista katsomassa merelle, mennaanko uimaan. Eetulla ei ollut mitaan pienta hyista pyrahdysta vastaan, joten kohta kaksi suomalaista miesti kirmasi alasti rannalla mereen ja takaisin. Antaa kuvan puhua puolestaan:

Naihin kuviin ja tunnelmiin. Ensi kertaan!